Paljon kaikkea tai ei juuri mitään, tunteet ja tosiasiat

Viime aikainen tilanne on saanut varmasti monen ajatukset seikkailemaan ihan sinne ja tänne. Näin on käynyt myös minulle, omana itsenäni, äitinä, mummuna, hyvinvointialan yrittäjänä ja joogaopettajana. Tuntuu, että tänään uskoo, että kaikki järjestyy eikä mitään huolta ole, toisena päivänä tilanne onkin aivan toinen ja ajatukset ovat jo laukanneet pitkällä eteenpäin ihan joka saralla ja huoli on kasvanut suureksi. Mutta onko kysymys tunteesta tässä hetkessä vai onko kaikki mielen valtaavat ajatukset faktaa?

Ole läsnä ja elä hetkessä

Tämä ei ole todellakaan mikään yksinkertainen juttu, etenkään nyt ja tässä, jossa pitää pystyä hoitamaan monia erilaisia asioita yhtäaikaa ja vielä samalla pohtia, miten ne tulevat vaikuttamaan jatkoon. Isot muutokset, joita olemme tässä hetkessä kokeneet, haastavat meitä isosti pitämään ajatukset juuri tässä hetkessä. Kuinka pystyä tähän ja uskoa siihen, että kaikki järjestyy, aurinko paistaa ja päivä kerrallaan kohti parempaa.

Jos kehoa ei vahvista ja vetreytä, voi kohta olla huomaamattaan jäykkä ja heikko. Tämä sama koskee myös mieltämme. Oman mielen rauhoittaminen ja itselleen lempeästi puhuminen unohtuu helposti tämän hetken menossa. Jotta voimme sisäistää uusia tilanteita, tietoisuutta, havaita ja ymmärtää itsemme lisäksi myös muita, se vaatii kokemuksien kautta oppimista ja monesti myös hauraana olemista. Se saattaa myös vaatia jättämään taakse jotain aiempaa, jotta on mahdollista rakentaa uutta ja parempaa. 

Jooga on tässä hetkessä ehkä tärkeämpää kuin koskaan

Koin jonkun sortin tunteiden vuoristoradan eilen omaa joogaharjoitusta tehdessäni. Tunnustelin pitkästä aikaa todella tietoisesti oman kehon ja mielen kautta tosiasioita ja tunteita. Tosiasioiden lisäksi tunteet onkin tärkeää tunnistaa ja on hyvä havaita, että ne toimivat monesti moottorina toiminnalle, eivätkä aina ole mikään tulkinta todellisuudesta. Tosiasioita tiedostaessa, on hyvä käydä itsensä kanssa läpi, onko tässä todella kysymys tästä hetkestä vai jostain sellaisesta, joka on kauempana tai jolla ei ole väliä. Harjoitusta tunnustellessa ja omaa kehoa kuunnellessa muistin sanonnan, jonka kuulin tällä viikolla Jari Sarasvuon mojo morning ohjelmassa: Pitää rakastaa sitä mitä jo on ja vasta sen jälkeen voi lähteä hakemaan jotain suurempaa.  Samalla jäin oikein ihmettelemään miksen ole tehnyt tällaista harjoitusta useammin. 

Tunteet määräävät tässä hetkessä sen miltä todellisuus tuntuu. Arvomme taas sen, mikä on elämän todellinen laatu. Jooga puolestaan voi toimia tässä terapeuttisena toimintatapana ja sen kautta voi oppia löytämään mielen ja tunnetilojen sekä kehon ja hengityksen yhteyden. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin omien arvojen kautta.

Kaikkea hyvää tähän hetkeen, voi hyvin!
Kirsi

Golfin harrastajasta joogaopettajaksi

Mailapelit ovat kulkeneet aina elämässäni mukana, mutta jotenkin silti sivuosassa muiden harrastusten ohella. Lapsena pelasin pihalla sulkkista serkkujen kanssa ja kahdeksankymmentäluvulla squash tuli elämääni. Niin ja onhan sitä tennistäkin tullut kokeiltua. Mistään näistä en ole koskaan kuitenkaan innostunut niin, kuin golfista, johon tutustuin vähän niinkuin suvun painostuksesta reilut kymmenen vuotta sitten.

Ensimmäiset vuodet olin golfin suhteen melko lailla ”perässä vedettävä”, enkä juuri pelannut kuin pakolliset suvun kesken pidettävät kisat. Sitten elämä vei pariksi vuodeksi ulkomaille ja golfbägi lähti muuttokuormassa mukaan. Kierroksia alkoi kertyä, mutta ymmärrys siitä, kuinka tätä peliä tulisi harjoittaa oli kyllä melkolailla nolla. Green Card kurssin jälkeen en ollut mitään opetusta ottanut, vaan antanut pelkästään mailojen viedä peliäni.

Sitten yhtenä päivänä Thaimaassa, jossa pari talvea asuimme, tuli pelatun kierroksen jälkeen puheeksi, että yhdellä rangella on todella ammattitaitoinen ja mukava sveitsiläinen golfpro Tyrone Renggli. Kukaan peliporukastamme ei kuitenkaan ollut hänen luonaan vielä käynyt. Itse innostuin tästä uutisesta todella paljon, vaikken oikein siinä hetkessä edes ymmärtänyt miksi. Matkasin jo seuraavana päivänä hänen luokseen ja jo ensimmäisen oppitunnin jälkeen koin jonkin sortin herätyksen tähän lajiin. Halusin aloittaa lajiharjoittelun kehittyäkseni golfissa ja treenit jatkuivatkin Thaimaassa Tyronen kanssa. Golfista tuli mielekästä ja varsinkin draiveissa tunsin kehittyväni tosi nopeasti. Vastaan tuli kuitenkin sitten aika, jolloin Suomeen palaamisen hetki koitti. Paluu harjoittelun pariin vei Suomessa jos jonkin aikaa, vaikka Tyrone lähtiessäni suositteli heti olemaan yhteydessä Pegon Toni Karjalaiseen  ja jatkamaan harjoittelua hänen kanssaan.

Kuvassa ensimmäinen golf opettajani Tyrone Renggli ja minä.

Koitin ylläpitää lihaskuntoa saliharjoittelulla ja jostain ihmeellisestä syystä keksin palata kymmenien vuosien takaiseen juoksuharjoittelun, vaikkei kumpikaan edellä mainituista ole ollut koskaan minulle mitenkään parasta herkkua. Kesällä suuntasin takaisin golfkentälle ja jätin niin juoksun kuin saliharjoittelunkin. Jossain näin sitten kirjoituksen joogan merkityksestä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja tutkittuani asiaa lisää, päätin lähteä kokeilemaan. Ensin vähän mietitytti, että onkohan jooga minun lajini millään tavalla, kun olen rakenteeltani vankka enkä todellakaan mitenkään akrobaattinen. Onnekseni ryhmä, jossa aloitin joogaharjoittelun, oli sellainen, ettei siellä tarvinnut kokea paineita. Vaan kaikki tuntuivat olevan hyvin samantapaisessa tilanteessa, jossa etsivät lajiharjoittelulleen joogasta tukea. Huomasin jo muutaman kerran jälkeen, että joogasta oli golfharrastukseeni ja muuhunkin hyvinvointiini monenlaista hyötyä. Tunsin, että harjoitus auttoi avaamaan rintarankaa ja vähentämään lapaseudun kireyttä, joista olin jo jonkun aikaa kärsinyt. Golf, kuten muutkin mailapelit, tuovat keholle hyvin yksipuolista harjoittelua, kummalta puolelta sitten pelaatkin. Tähän jooga toi heti myös apuja ja tunsin kuinka kehon puolet alkoivat tulla tasapainoisemmiksi. Hengitysharjoitukset auttoivat minua keskittymään ja tuomaan jollain tavalla myös suvaitsevaisuutta itseäni kohtaan. Pian jooga-asanat alkoivatkin tuntua omilta ja pikkuhiljaa aloin harjoittelemaan myös kotona oman kehon painolla tehtävää dynaamista joogaa sekä tutustuin astanga joogaan. Hyvin nopeasti huomasin lihaskunnon ja kehon kannattelun parantuvan sekä vartalon kierron ja tasapainon kehittyvän. Golf tuntui sinä kautena kehossa paremmalta kuin koskaan, joten päätin palata lajiharjoitteluun ja ilmoittauduin Pegon talvikurssille Tonin oppiin. 

Kun todella innostun jostain, niin lähden siihen sitten aina täysillä mukaan. Niin kävi golfin suhteen ja niinhän siinä kävi sitten myös joogankin suhteen. Lähdin tutustumaan joogaan syvemmin ja hain joogaopettajakoulutukseen. Silloin ajattelin koulutuksen olevan vain oman joogaharjoitukseni kehittämistä varten, enkä todellakaan ajatellut, että joskus tekisin joogaopetusta päätyönä. 

Nyt olen saanut jo joitain vuosia opettaa joogaa monien lajien harrastajille ja viime kesänä myös Range Jooga -ajatuksella Keimola Golfin jäsenille. Tänä keväänä pääseen ohjaamaan joogaharjoitusta myös muiden mailapelien harrastajille, Suomen suurimpaan mailapeliseuraan Smash ry:lle, jossa alkaa maaliskuun alusta mailapelaajille suunnattu ja teemoitettu kurssi.

Oma golf harrastukseni jatkuu ja  joogasta on ollut minulle iso apu golfissa kehittymiseen niin kehonhallinnan kuin henkisen puolenkin osalta. Kannustan kehon ja mielen harjoittelun lisäksi käymään myös ohjatussa lajihajoittelussa, mikäli omassa pelissään haluaa oikeasti kehittyä. Itsekseen pelailemalla toki pärjää, mutta pelin voi tehdä itselleen paljon mukavammaksi, kun tietää mitä oikeasti pitäisi tehdä. Ja vielä kun muistaa pitää omasta kehostaan ja mielestään huolta sekä huomioida oman kehon toiveet niin päivien kuin harrastustenkin suhteen, tekee parasta juuri itselleen!

Iloa harrastuksiin, Kirsi

Kuva L. Karlin Creative

Joogaa ihan kaikille, myös odottaville äideille

En tiedä ovatko odottavat äidit lisääntyneet joogatunneillani vai kiinnitänkö heihin nyt vaan enemmän huomiota, kun minusta on tullut kahden ihanuuden mummu.

Oli miten oli, on todella hienoa päästä tukemaan odottavia äitejä heidän liikuntaharrastuksessaan, sillä raskauden aikana on erittäin tärkeää liikkua säännöllisesti. Liikkuminen auttaa säilyttämään toimintakyvyn raskausaikana, ehkäisee tuki- ja liikuntaelinkipuja sekä raskausajan diabetesta, valmistaa kudoksia synnytykseen ja edistää lapsen kasvua ja kehitystä sekä tekee synnytyksestä helpompaa ja nopeuttaa synnytyksestä palautumista.

Liikunta saattaa kuitenkin raskausaikana helposti jäädä, jollei tiedetä mitä on turvallista tehdä tai pelätään keskenmenoa tai muita komplikaatioita. Liikuntaa saattaa estää myös väsymys, kolotukset ja painon kertyminen tai sitten ei vaan tiedetä tai ymmärretä riittävästi raskausajan liikunnan merkitystä, oman ja lapsen terveyden, palautumisen ja jaksamisen kannalta.

Raskausaikana kehossa tapahtuu paljon muutoksia painon nousun lisäksi. Kehon painopisteen muutokset vaikuttavat helposti ryhtiin ja ryhtiin kannattaakin raskausaikana kiinnittää erityisesti huomiota. Hyvä ryhti ehkäisee omalta osaltaan tuki- ja liikuntaelinkipuja sekä mahdollistaa myös kehon tasapuolisen kuormittamisen. Raskausaikana veritilavuus kasvaa kehossa jopa 50 % ja punasolujen määrä veressä lisääntyy noin 20 %. Näiden lisäksi keuhkojen hengitystilavuus kasvaa ja sydämen koko sekä iskutilavuus kasvaa. Relaksiinihormoni, joka pehmentää ja valmistaa häpyluuta ja sen ympäröiviä nivelsiteitä synnytykseen, löystyttää myös muitakin sidekudoksia raskauden alkuvaiheista alkaen vielä pitkälle imetyksen lopettamisen jälkeen. Tämän vuoksi tiettyjä liikkeitä ja liikkumistapoja on hyvä muuntaa juuri raskausajalle sopivaksi.

Raskausajan liikunnan tavoitteena on lihas- ja kestävyyskunnon ylläpitäminen ja jos tuntuu, että oma kunto ei raskauden alussa ole riittävä, niin tavoitteena on kunnon maltillinen kohottaminen. Raskausaikana liikkuvuusharjoitteluun ja kehonhuoltoon kannattaa kiinnittää erityisestä huomiota. Kohtalaisen kuormittava, säännöllinen liikunta on yleisesti ottaen suositeltavaa odottavalle äidille ja omat kehon tuntemukset ovat yleensä hyvä tehotason mittari.

Mitä sitten raskausajan liikunnassa tulisi erityisesti huomioida? Kehon painopisteen muutosten vuoksi tasapaino saattaa heikentyä ja on hyvä huomioida mahdollinen loukkaantumisvaara, esimerkiksi putoamis- tai kaatumisvaara. Hypyt ja nopeat suunnanmuutokset saattavat aiheuttaa nyrjähdysvaaraa, koska keho on relaksiinihormonin aiheuttamien muutosten vuoksi pehmeämpi ja nivelet löysempiä kuin normaalisti. Lantionpohjalihasharjoittelu on raskausaikana tärkeää, kuten myös muiden lihasryhmien harjoittelu, joita tarvitaan raskausaikana ja synnytyksessä. Painopiste harjoittelussa tulisi siirtää erityisesti liikkuvuusharjoitteluun, ryhdin parantamiseen ja hengitysharjoituksiin.

Raskausaikana on hyvä välttää liikeitä, joissa on mahdollista helpoimmin tulla vatsalihasten erkaumaa, kuten taaksetaivutukset, lankut, voimakkaat punnerrukset, linkkuveitsiliikkeet, kylkirutistukset, pilateksen satasen variaatiot ja joogan vene. Raskausaikana näiden lisäksi vatsan yli tapahtuvat kierrot on hyvä jättää väliin ja kiertää vain avoimelle puolelle. Lajeja, joita raskausaikana voisi välttää; kahvakuula, juoksu, voimakkaat ja nopeat jumpat, kamppailulajit, ratsastus sekä hyppyjä ja todella leveitä haaroja sisältävät liikkeet, koska raskauden aikana ei ole tarpeen venyttää lantion aluetta sen enempää kuin raskaus sitä tekee.

Alla liikkuvuusharjoitus, joka sopii kaikille, myös odottaville äideille ja lempeään hengitysharjoitukseen löydät esimerkin aiemmasta blogikirjoituksesta https://energiaaarkeen.fi/jooga/joogaa-ihan-kaikille-kylla-vaan-ja-hengitys-ja-meditaatioharjoituksia-myos/

Ole yhteydessä kirsi@energiaaarkeen.fi jos sinulle heräsi kysymyksiä odotusajan liikunnasta ja/tai olet kiinnostunut tulemaan Joogaa Ihan Kaikille –harjoitukseen.

Mukavaa marraskuun loppua toivottaen,
Kirsi

KYLKIMAKUULLA OLKAPÄIDEN; RINTAKEHÄN JA RANGAN AVAUS (+ keskivartalon vahvistus)

– asetu kylkimakuulle tyyny pään alle, jalat 90 asteen koukkuun ja kädet vartalon eteen suorina päällekkäin. Lantio ja olkapäät samassa linjassa, jolloin selkä on suorana
– hengitä ulos ja paina reisiä sekä polvia yhteen (jalat pysyy harjoituksen aikana paikallaan)
– hengitä sisään ja lähde nostamaan päällimmäistä kättä ylöspäin ja anna käden tulla kehon taakse niin paljon kuin tuntuu hyvältä
– uloshengityksellä käsi palaa takaisin toisen päälle
– jos lantio ei tahdo pysyä paikallaan, voi reisien väliin laittaa vaikka kirjan tai joogatiilen ja painaa reisiä sitä vasten. Tämä saattaa helpottaa. Voi myös kokeilla niin, että tuo polvien eteen esimerkiksi joogatiileen ja koittaa koko liikkeen aikana huomioida, että polvet pysyisivät tiilessä kiinni
– jos rangan avausta haluaa vahvistaa voi ottaa myös päällimmäisen jalan mukaan liikkeeseen ja viedä suorana jalan eteenpäin silloin kuin käsi on kehon takana ja kun käsi tulee kehon eteen vie puolestaan jalkaa suorana taaksepäin
– viidestä kymmeneen toistoa per puoli

Aamuharjoituksesta energiaa päivään

Lähteminen aamuharjoitukseen on todellakin se haastavin vaihe. Miten mukava olisi tällaisena viileänä syysaamuna kääntää kylkeä, jäädä sänkyyn ja torkuttaa herätyskelloa muutama kerta, kun ei ole pakko vielä muuten nousta.

Meistä jokainen tunnistaa varmasti sen, että kun vaan pääsee lähtemään, menemään paikan päälle ja tekemään harjoituksen, niin sen jälkeen keho ja mieli kyllä kiittää. Omasta mielestäni erityisesti dynaamiset aamuharjoitukset ovat ihan parasta ja nautin siitä, että saan kehoon lämpöä joogaharjoituksen avulla ja mielen avoimeksi tulevaa päivää varten. Monesti vielä on niin, että pimeästä aamusta on ehtinyt tulla valoisa harjoituksen aikana ja omassa mielessään voi ajatella, että tehtyjen aurinkotervehdysten avulla on herättänyt myös auringon tuomaan meille valoa. Mikä ihana tunne onkaan katsoa ulos ja nähdä uuden päivän kirkastuneen!

Harjoituksen jälkeen on mukava palkita itsensä ja minä teen sen hyvällä kahvilla. Sitä nauttiessani annan vielä mielen levätä ja nautin hetkestä.  Onko sinulla jokin asia, jolla palkitset tai voisit palkita itsesi aamuharjoituksen jälkeen? Voisiko itsensä palkitsemisesta olla apua siihen, että aamuharjoitukseen olisi helpompaa lähteä?

Tutkimuksia aamuharjoittelusta on tehty todella monia ja yksi niistä esitellään Tom Rathin kirjoittamassa kirjassa Eat move sleep. Siinä kerrotaan muun muassa, että tunnin mittainen aamulla tehty dynaaminen harjoitus, tuo sinulle päivään energiaa niin, että sen vaikutus on jopa kaksitoista tuntia.

Positiivisen vaikutuksen lisäksi aamuharjoittelu parantaa keskittymis- ja päättelykykyä sekä alentaa myös verenpainetta. Tutkimusten mukaan aamuharjoittelu parantaa myös unen laatua huomattavasti enemmän kuin iltapäivällä tai illalla tehty harjoitus.

Sen lisäksi, että aamuharjoitus tuo sinulle päivään energiaa, joogaharjoitus tuo hengityksen ja liikkeen yhdistämisen avulla runsaasti myös muita hyötyjä. Liikkuvuuden, tasapainon ja voiman kehittämisen lisäksi jooga rauhoittaa ja tasapainottaa mieltä sekä parantaa ryhtiä ja opettaa hengittämään oikein. Jooga auttaa myös rentoutumaan ja parantaa mielialaa sekä pidentää jopa elinikää ja vähentää stressiä. Tutkimusten mukaan joogaharjoitus lisää kehossamme myös serotoniinin eritystä. Tämä hormoni vastaa siitä, että tunnemme itsemme iloiseksi. Jooga onkin todella monella tavalla keholle ja mielelle hyödyksi ja sen avulla voi saavuttaa kokonaisvaltaisen hyvän olon tunteen lisäksi myös entistä tasapainoisemman olon.

Kutsun sinut kokeilemaan joogaa aamuharjoituksen merkeissä Jooga ihan kaikille –tunneille Punavuoreen maanantaisin! Kokeilukerta on maksuton. Lisätiedot kirsi@energiaaarkeen.fi

Ihanaa syysviikkoa toivottaen,
Kirsi

Joogaa ihan kaikille? Kyllä vaan ja hengitys- ja läsnäoloharjoituksia myös!

Joogaa pidettiin aikoinaan lähinnä henkisenä harjoituksena. Jooga onkin saanut alkunsa meditaatiosta, hengitys- ja rentoutumisharjoituksista. Myös nykypäivänä jokaisen kannattaa tuoda päiväänsä tällainen hetki, sillä mielen rauhoittumisen kautta on mahdollista irtautua sisäisestä ajatusten sekamelskasta, nähdä nykyhetki kirkkaammin ja olla läsnä juuri tässä hetkessä. Tätä kautta armollisuus ja kunnioitus omaa itseään kohtaan kasvaa ja hetkessä läsnäolemalla, huomaamalla ja keskittymällä toiseen ihmiseen, voi oppia parantamaan myös omia vuorovaikutustaitojaan.

Tutkimusten mukaan meditaatio ja mindfulness voivat helpottaa ahdistus- ja masennusoireita sekä lievittää kipua. Hengitys- ja rentoutusharjoitukset tuovat helpotusta myös epävarmoihin ja stressaaviin tilanteisiin. Oikeanlainen hengitys on tasaista, siinä käytetään sekä palleaa että kylkivälilihaksia. Tärkein lihas hengityksen kannalta on pallea. Sisäänhengityksessä pallealihas supistuu, jolloin rintaontelo laajenee ja ilmaa virtaa sisään. Tätä voit testata itsekin siten, että käyt selin makuulle, laitat kädet rintalastan päälle ja tarkkailet, laajentuuko rintakehä sisään hengittäessä. Tule Joogaa ihan kaikille tunneille hengittämään <3

Jos et juuri nyt pääse Joogaa ihan kaikille tunnille, alla sinulle harjoitus.

Ota mukava asento, jossa tunnet voivasi hengittää vapaasti. Jos haluat, sulje silmäsi. Anna hengityksesi kulkea ja huomioi samalla oman kehon tuomat aistimukset. Hyväksy sekä miellyttävät että epämiellyttävät tuntemukset ja anna ajatusten vaan kulkea kiinnittämättä niihin sen enempää huomiota. Syvennä hengitystäsi ja anna hengityksen kulkea nenän kautta sisään ja nenän kautta ulos. Anna ajatusten vapautua keskittymällä hengitykseesi ja vain tähän hetkeen. Pyri tasaamaan hengityssuunnat niin, että sisään- ja uloshengitykset ovat suunnilleen samanmittaiset. Ole tässä, aisti hengitystäsi ja anna rauhallisten sisään- ja uloshengitysten kulkea muutamien hengityskierrosten ajan. Kun tunnet, että on aika, liikuttele sormiasi ja varpaitasi. Jos sinulla on ollut silmät suljettuna, availe niitä pikkuhiljaa ja anna silmien tottua valoon. Tunne kuinka kehon ja mielen on hyvä olla juuri nyt. Avaa kädet sivulle, vie sisäänhengityksellä kädet ylös ja liitä kämmenet yhteen. Uloshengityksellä tuo kädet rinnan eteen, paina kämmeniä yhteen, tunne kuinka koko rinnan alue tuntuu avoimelta ja vapaalta. Vapauta kädet ja venyttele haluamallasi tavalla.

Jokainen Joogaa ihan kaikille -harjoitus päättyy aina rauhalliseen loppurentoutukseen, jossa voit vain olla ja antaa mielen sekä kehon levätä.

Tule mukaan! Joogaa ihan kaikille tunneista löytyy sopiva joogasta kiinnostuneille sukupuoleen ja ikään katsomatta, ilman joogataustaa oleville ja joogaan jo tutustuneille. Yhdessä, omaa kehoa kuuntelemalla, teemme harjoituksesta juuri sinulle sopivan ❤️