Kategoria: Jooga

Julkaistu

Kirkasvalosta aurinkoa kaamosaikaan

Mennyt vuosi on ollut hyvin erikoinen monella tapaa, myös sen vuoksi, etten ole päässyt, kuten ei moni muukaan, matkustamaan aurinkoon, mitä olen vuosikymmenien ajan talven pimeiden kausien aikana tehnyt. Auringon valo on ollut minulle aina todella merkityksellinen ja kuulun siihen porukkaan, jolle jo lokakuun lopusta alkaa tulla selviä kaamosmasennukseen liittyviä oireita. Ruokahalu kasvaa, paino lähtee herkästi nousuun, mielialat vaihtelevat ja jonkin tyyppistä asioihin kohdistuvaa ahdistustakin esiintyy. Sanonkin usein, että voisin olla kuin karhu, joka syö itsensä täyteen syksyllä ja kääriytyy sitten talviunille odottamaan parempia aikoja, kevättä. Olen myös huomannut, että erityisesti marraskuu on aikana sellainen, jolloin olen levoton ja kuvittelen monesti jopa tarvitsevani jotain uutta. Jos siis tunnet minut paremmin, kannattaa päätöksiäni ehkä vähän jopa toppuutella tänä aikana. 

Kaamosoireet

Tutkimusten mukaan kaamosoireita esiintyy yleisesti lokakuusta maaliskuuhun. Kaamosoireet ja siihen liittyvä masennus ovat yleensä pahimmillaan marras- ja tammikuussa. Joulukuussa monesti on normaalia ehkä enemmän tuttavien ja läheisten kanssa tapahtuvaa sosiaalista kanssakäymistä, joka vaikuttaa osaltaan siihen, että kaamosoireet saattavat tänä aikana olla vähäisemmät.  

Vuosien saatossa olen huomannut, että omat kaamosmasennusoireeni vaan vahvistuvat ja unentarvekin tänä aikana tuntuu lisääntyvän. Nukkuminen ei kuitenkaan tunnu tuovan ratkaisua, vaan päivällä olo voi silti olla pökkeröinen. Liian pitkät yöunet voivat lykätä nukahtamista illalla ja sekoittaa sisäistä kelloa ja pahentaa väsymystä. Tärkeää olisikin pitää hyvästä ja säännöllisestä uni-valverytmistä kiinni, sillä kun unirytmi on kunnossa ja saa riittävästi virkistävää unta olo virkistyy, energiataso paranee ja mieliala kohoaa.  

Lähdin etsimään vastauksia kaamosmasennukseeni ja törmäsin artikkeliin, jossa kerrottiin, että uni-valverytmin kuntoon saamiseksi kotikonstein, on kirkasvalohoito tehokkain ja nopein keino. Muun muassa tässä artikkelissa Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partonen suosittelee kirkasvalolampun käyttöä talven pimeänä aikana säännöllisesti aamun ja aamupäivän tunteina. Säännöllinen uni-valverytmi tarkoittaa sitä, että elämään perusasiat tapahtuvat päivittäin suunnilleen samaan aikaan ja sitä voidaan kutsua näin myös vuorokausirytmiksi. Säännöllinen uni-valverytmi on tärkeää myös siksi, että se ylläpitää elimistön puolustuskykyä yllä. Riittävän pitkän yöunen aikana veressä kiertää huomattavasti enemmän valkosoluja kuin päivällä ja näin elimistön immuunipuolustus vahvistuu.  

Kirkasvalolamppu aamuharjoitukseen

Tänä talvena otin käyttöön Innoluxin Tubo Led kirkasvalolampun ja aamun joogaharjoituksen aikana oleilen sen ääressä, omassa auringossani. Monesti saatan erityisesti loppurentoutuksen aikana meditaatiomaisesti viedä itseni ihan jonnekin muualle ja saada energiaa myös keskittymisestä valoon ja sen tuomaan lämpöön kehossani. Nämä hetket ovat minulle erityisiä, omia matkoja aurinkoon. Kirkasvalohoito tuo itselleni tällä tavoin kokonaisvaltaista hyvinvointia, kehon ja mielen rauhoittumista sekä myös puuttuvan auringon valon sijaan kirkasvalon kautta energiatason ja motivaation parantumista arjessa. 

Kirkasvalohoidon hyödyt

Miten sitten kirkasvalo vaikuttaa? Melatoniinihormoni säätelee ihmisen uni-valverytmiä. Tämä hormoni erittyy normaalisti yöllä. Melatoniini on kuin ihmisen oma unilääke, kun sitä erittyy, meitä väsyttää. Kesällä herätessämme luonnon valo tyrehdyttää melatoniinin tuotannon. Talvella puolestaan on niin, että kun heräämme on pimeää ja melatoniinia voi erittyä vielä heräämisemme jälkeenkin. Tällöin kesäajan vuorokausirytmi menee kehossamme sekaisin. Pimeän vuodenajan aikana lyhyeksi jäävä, saamamme vuorokausittainen valojakso, on kaamosoireilumme vahvin laukaisija. 

Miten toimia? Tutkimusten mukaan sopiva aika kirkasvalohoitoon on aluksi pari tuntia, mutta säännöllisesti käytettynä puolen tunnin oleilu kirkasvalolampun luona tuo jo tuloksia. Kirkasvalo toimii silmien kautta, joten voit samaan aikaan esimerkiksi syödä aamupalaa ja lukea päivän lehdet tai niin kuin, minä tehdä aamun joogaharjoitus. Aamu on tosiaan parasta aikaa kirkasvalon käyttöön, sillä puolenpäivän jälkeen emme tarvitse lisävaloa ja iltaa kohden valoa tulisi hyvän unen kannalta jo himmentää. Yö saisi puolestaan ollakin pimeä. Kirkasvalohoito auttaa selkeästi parantamaan vuorokausirytmiä ja lisäämään energiaa. Virkeänä jaksamme paremmin harrastaa muun muassa liikuntaa ja olla sosiaalisempia, mitkä selkeästi kohentavat elämänlaatuamme. 

Kirkasvalolampusta on nopeasti tullut oma tärkeä, energisoiva aamukaverini. Entä sinä, käytätkö sinä kirkasvalohoitoa? Kerro omia kokemuksiasi.  

Luettua: 

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partosen haastattelut 

https://innolux.fi/pages/kirkasvalohoito

Mainos @innoluxdesign
#innoluxdesign #innolux

Kuva: Laura Karlin Creative

Julkaistu

Miten pitkään nukuit viime yönä? Heräsitkö virkeänä tähän päivään?

Ihmisen unen tarve on noin 7-9 tuntia yössä. Meillä jokaisella voi olla luontaisia taipumuksia aamu- ja iltavireyteen, mutta harvoin unen määrään. Tutkimusten mukaan unta ei voi varastoida, eli ei siis auta vaikka joskus harvoin unen määrä ja/tai laatu olisi parempaa kuin yleisesti. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan joka viides suomalainen kärsii pitkäaikaisista unihäiriöistä.

Hyvinvoinnille itsessään uni on todella merkittävää ja se ottaa kolmanneksen hyvinvoinnin ympyrästä, jossa muut kolmannekset jakautuvat ravitsemukselle ja liikunnalle. Univajeella on huimia terveysvaikutuksia kuten esimerkiksi sydän- ja verenkiertoelimistön ongelmien lisääntyminen, sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan heikkeneminen, stressimekanismien herkistyminen, immuniteetin laskeminen sekä mielialan ja motivaation laskeminen, jopa masennukselle altistuminen. Univajeessa sairastuu jopa ihan flunssaan helpommin

Matthew Walkerin kirjassa Miksi nukumme sanotaan melko lohduttomasti heti ensimmäisellä sivulla ”Univaje – varsin vähäinenkin – järkyttää jo viikossa verensokerin tasoa siinä määrin, että tila voidaan määritellä diabeteksen esiasteeksi. Lyhyet yöunet kasvattavat sepalvaltimoiden tukkeutumisen ja haurastumisen todennäköisyyttä, johtavat tielle kohti sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa ja aivohalvausta. Lisäksi unihäiriöt vaikuttavat kaikkiin psyykkisiin häiriöihin, niin masennukseen ja ahdistuneisuuteen kuin itsetuhoisiin ajatuksiinkin.”

Uni onkin yksi elämän, hyvinvoinnin sekä pitkäikäisyyden tärkeimmistä tekijöistä. Uni vaikuttaa parantavasti meidän oppimiskykyyn, loogiseen ajattelukykyyn ja muun muassa muistiin. Nukkumisen aikana täydennämme myös energiavarastojamme ja vahvistamme immuunijärjestelmäämme. Se taas auttaa taistelussa pahalaatuisia solumuutoksia vastaan ja ehkäisee muun muassa infektioita. Riittävä uni pitää myöskin huolta suolistomme mikrobista, joka on terveen ruoansulatuksen perusta.

Monet, kuten minäkin, mittaavat ja seuraavat untaan hyvinvointirannekkeella, kellolla tai sormuksella. Saattaa olla, että sellainen tulee hankittua tai vaikka pyydettyä lahjaksi, kun on mielenkiintoa tai epäilyä siitä, onko uni itselleen riittävää ja palauttavaa. Mittaaminen sopii joillekin ja toisia se saattaa jopa stressata, kun ehkä tulokset eivät olekaan mitä toivomme tai emme vaikka osaa tulkita mistä ne johtuvat. Toisille mittaus voi tuoda varmistusta siitä, mitä omat ajatuksemme ovat ehkä jo aiemmin tilanteesta kertoneet. Mittaamista tärkeämpää varmasti onkin oppia havainnoimaan ja tunnistamaan kehon omia merkkejä. Mutta teemmekö myös toimenpiteitä, jos huomaamme seurattuamme jonkun aikaa mittaustuloksia, että unemme ei ole riittävää tai palauttavaa.

Miten voisimme olla itse sotkematta kehon sisäistä rytmiä? Onko niin, että kaikki mitä teemme päivän aikana, voivat vaikuttaa myös tulevan yön uneemme?

Itse olen esimerkiksi kova juomaan kahvia. Kofeiini vaikuttaa meihin virkistävästi ja näin unen tunne väistyy. Harmillista vaan on se, että kofeiinin nopea vaikutus ei kuitenkaan poistu yhtä nopeasti, vaan kofeiinin puoliintumisaika on viidestä seitsemään tuntiin. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että esimerkiksi klo 18 nautittu kofeiinipitoinen annos vaikuttaa niin, että vielä puolenyön aikaan meidän aivoissamme on edelleen 50 % klo 18 nauttimastamme kofeiinin määrästä. Walkerin mukaan uneton henkilö on saattanut vahingossa luoda tällaisen tilan ymmärtämättä, että energiaa antavat ravintolisät  kuten suklaa, tee ja kahvi saattavatkin olla syypää unettomuuteen. Unitutkijoiden mukaan iltapäiväkahvien aika tulisi olla viimeinen hetki kofeiinipitoisten juomien nautiskeluun.

Liikunnan merkitys hyvinvoinnille on siis yhtä tärkeä kuin unen ja ravinnon. Hyvinvointi- ja liikunta-alan yrittäjänä päiväni ovat erilaisia ja erityisesti ryhmäliikuntatunnit sijoittuvat aamuun ja myöhäiseen iltaan. Kehon rauhoittumisen kannalta olisi parempi sijoittaa dynaamisemmat harjoitukset aamuun ja rauhalliset, palauttavat restoratiiviset harjoitukset iltaan, lähemmäs nukkumaanmenoa. Aina ei kuitenkaan voi niin tehdä ja silloin on hyvä tarkastella omaa kehoa, pystyykö se helposti rauhoittumaan dynaamisten harjoitusten jälkeen vai olisiko esimerkiksi hyvä olla jokin oma iltarauhoittumisrutiini. Itse teen muutamien restoratiivisten liikkeiden lisäksi hengitysharjoituksia ennen nukkumaan menoa. Ja jos päivällä vaan on mahdollista tehdä pieniä omia rauhoittumishetkiä, ne vaikuttavat omalta osaltaan myös positiivisesti uneen.

Ravinnolla on iso merkitys uneen ja myös kokonaisuudessaan hyvinvointiin, kuten aiemmin on jo tullut mainittuakin. Monipuolinen ja säännöllinen ravitsemus olisi tietysti päivittäin tärkeää ja illalla raskaan ruoan syömistä tulisi välttää. Kehon rauhoittumista voi auttaa syömällä hiilihydraattipitoista iltapalaa.

Kellon lisäksi untani on mitattu pari kertaa Firstbeat hyvinvointianalyysillä, joka perustuu sykevälivaihteluun. Firstbeat mittauksen tuloksista näkee hyvin selkeästi miten pienikin alkoholiannos vaikuttaa uneen ja palautumiseen. Vaikka alkoholi saattaa auttaa joitakin nukahtamaan, se myös lisää kehon stressireaktioita unen aikana. Yksi merkittävimmistä palautumista ehkäisevistä tekijöistä onkin alkoholi. Jo kaksi alkoholiannosta saattaa vähentää palautumista niin, että se vähentää palauttavan unen määrän jopa puoleen nukutusta.

Onko jotain muuta tehtävissä? Voiko nukkumaanmenoa valmistella?

Sisäisiä rytmejä voi helposti sekoittaa valoilla. Kirkkaita valoja on hyvä välttää jo parikin tuntia ennen nukkumaanmenoa ja erityisesti sinivaloa, joka on merkittävä vireyteen ja väsymykseen vaikuttava tekijä. Kun luemme sähköistä kirjaa, katsomme tietokoneen ruutua tai surffailemme puhelimella sängyssä, luontainen melatoniinin eritys viivästyy ja unenlaatu heikkenee sinivalolle altistumisen myötä.

Makuutila on hyvä rauhoittaa ja tuulettaa ennen nukkumaanmenoa. Kehoa ja mieltä voi rauhoittaa myös läheisyydellä ja läsnäololla. Pusuttelu ja halittelu saavat oksitosiinihormonin erityksen käyntiin ja se aktivoi puolestaan parasympaattista hermostoa. Vagushermoa, joka  rauhoittaa aivojen lisäksi kehoa, voi aktivoida myös hengitysharjoituksilla, joissa tietoisesti pidennetään uloshengitystä. Huokaise ja pidennä uloshengitystä. Huomaa uloshengityksen jälkeinen pieni tauko ja anna sisäänhengityksen tapahtua kuin itsestään. Tämän kaltainen helppo hengitysharjoitus tai vaikka ihan hengityksen laskeminen saattavat auttaa saamaan unenpäästä helpommin kiinni.

Tähän loppuun vielä, ainakin itseäni herättävä, muutama fakta unesta. Lue lisää Matthew Walerin kirjasta Miksi nukumme.

  • hereillä olo aiheuttaa aivojen näkökulmasta matalatasoista aivovauriota, jota uni korjaa 
  • vuorokauden hereillä olon jälkeen tila on samanlainen kuin päihtyneenä
  • kesäaikaan vaihtaminen lisää maailmanlaajuisesta sydänkohtausten määrää 24 % ja talviaikaan vaihtaminen vähentää niitä 21 %
  • jos yhtenä yötä nukkuu vain neljä tuntia, syöpäsoluja tuhoavien tappajasololujen määrä vähentyy 70 %
  • pitkäkestoinen univaje on nykytiedon mukaan Alzheimerin sairauden suurin riskitekijä
  • jos nukkuu vähemmän kuin kuusi tuntia, väsyy liikuntaharjoituksissa 30 % nopeammin ja maitohappoa kertyy enemmän sekä keuhkojen hapenottokyky laskee
  • univaje madaltaa tunteiden säätelykykyä ja näin valvonut ihminen on 60 prosenttia herkempi tunnetasolla kuin hyvin nukkunut
  • aivojen muistikortti on täynnä ilman unta, eikä sinne voi silloin tallentaa enempää
  • yhden yön valvoneilla on 40 prosenttia heikompi kyky vastaanottaa ja omaksua uutta tietoa

Joogaa Ihan Kaikille harjoituksista löytyy useita restoratiivisia hengitysharjoituksia sisältäviä harjoituksia, kuten muun muassa linkin iltajooga.


Blogikirjoitukseen luettua:
Matthew Walker, Miksi nukumme
Kaisa Jaakkola, Palaudu & vahvistu

Julkaistu

Paljon kaikkea tai ei juuri mitään, tunteet ja tosiasiat

Viime aikainen tilanne on saanut varmasti monen ajatukset seikkailemaan ihan sinne ja tänne. Näin on käynyt myös minulle, omana itsenäni, äitinä, mummuna, hyvinvointialan yrittäjänä ja joogaopettajana. Tuntuu, että tänään uskoo, että kaikki järjestyy eikä mitään huolta ole, toisena päivänä tilanne onkin aivan toinen ja ajatukset ovat jo laukanneet pitkällä eteenpäin ihan joka saralla ja huoli on kasvanut suureksi. Mutta onko kysymys tunteesta tässä hetkessä vai onko kaikki mielen valtaavat ajatukset faktaa?

Ole läsnä ja elä hetkessä

Tämä ei ole todellakaan mikään yksinkertainen juttu, etenkään nyt ja tässä, jossa pitää pystyä hoitamaan monia erilaisia asioita yhtäaikaa ja vielä samalla pohtia, miten ne tulevat vaikuttamaan jatkoon. Isot muutokset, joita olemme tässä hetkessä kokeneet, haastavat meitä isosti pitämään ajatukset juuri tässä hetkessä. Kuinka pystyä tähän ja uskoa siihen, että kaikki järjestyy, aurinko paistaa ja päivä kerrallaan kohti parempaa.

Jos kehoa ei vahvista ja vetreytä, voi kohta olla huomaamattaan jäykkä ja heikko. Tämä sama koskee myös mieltämme. Oman mielen rauhoittaminen ja itselleen lempeästi puhuminen unohtuu helposti tämän hetken menossa. Jotta voimme sisäistää uusia tilanteita, tietoisuutta, havaita ja ymmärtää itsemme lisäksi myös muita, se vaatii kokemuksien kautta oppimista ja monesti myös hauraana olemista. Se saattaa myös vaatia jättämään taakse jotain aiempaa, jotta on mahdollista rakentaa uutta ja parempaa. 

Jooga on tässä hetkessä ehkä tärkeämpää kuin koskaan

Koin jonkun sortin tunteiden vuoristoradan eilen omaa joogaharjoitusta tehdessäni. Tunnustelin pitkästä aikaa todella tietoisesti oman kehon ja mielen kautta tosiasioita ja tunteita. Tosiasioiden lisäksi tunteet onkin tärkeää tunnistaa ja on hyvä havaita, että ne toimivat monesti moottorina toiminnalle, eivätkä aina ole mikään tulkinta todellisuudesta. Tosiasioita tiedostaessa, on hyvä käydä itsensä kanssa läpi, onko tässä todella kysymys tästä hetkestä vai jostain sellaisesta, joka on kauempana tai jolla ei ole väliä. Harjoitusta tunnustellessa ja omaa kehoa kuunnellessa muistin sanonnan, jonka kuulin tällä viikolla Jari Sarasvuon mojo morning ohjelmassa: Pitää rakastaa sitä mitä jo on ja vasta sen jälkeen voi lähteä hakemaan jotain suurempaa.  Samalla jäin oikein ihmettelemään miksen ole tehnyt tällaista harjoitusta useammin. 

Tunteet määräävät tässä hetkessä sen miltä todellisuus tuntuu. Arvomme taas sen, mikä on elämän todellinen laatu. Jooga puolestaan voi toimia tässä terapeuttisena toimintatapana ja sen kautta voi oppia löytämään mielen ja tunnetilojen sekä kehon ja hengityksen yhteyden. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin omien arvojen kautta.

Kaikkea hyvää tähän hetkeen, voi hyvin!
Kirsi

Julkaistu

Kaikkeen ei tarvitse taipua

Kehopositiivisuus ja sen rinnalle tullut kehoneutraalius määritelminä ovat viime vuosina herättäneet jos jonkinlaista keskustelua monesta eri näkökulmasta. Joidenkin kirjoitusten mukaan kehopositiivisuuden tavoite on rakastaa omaa vartaloaan vaikka se ei vastaisi monien ihannoimaa kapeampaa mallia, kun taas kehoneutraaliuden periaate olisi yksinkertaisesti oman kehon hyväksyminen juuri sellaisena kuin se on. Voitaisiin jopa ajatella, että kehopositiivisuus tähtää kehon rakastamiseen ja kehoneutraaliudessa lähdetään arvostamaan sitä mitä kaikkea keho voi tehdä. Kehoneutraalius voisi siis perustua sekä kehon toimintoihin että ulkonäköön ja jopa kehoon liittyvään itsevarmuuteen.

Mitä näistä termeistä sitten käytetäänkin ja kuinka niitä ymmärretään, olisi tärkeää painottaa terveyttä sekä sitä miten arvostaa omaa kehoa kokonaisuutena ja kuinka pitää itsestään sekä kehostaan huolta.

Itselläni on aina ollut jonkunlaisia haasteita kehoon liittyvän itsevarmuuden kanssa. Harkitessani aikanaan joogan aloittamista mietin kyllä moneen kertaan, onko jooga ollenkaan minua varten. Vahva ja vankka kehoni ei ollut kovin liikkuvaa sorttia ja mitä olin joogeja nähnyt, he taas pääsivät jos jonkinlaisiin asentoihin. Kehonhuolto ei ollut koskaan oikein ollut minua varten tai ainakin luulin niin ja tunsinkin olevani jäykkääkin jäykempi. Halusin kuitenkin kokeilla, enkä antanut periksi. Aloitin joogan ja jatkoin sitä säännöllisesti toisen rakkaan harrastukseni, golfin rinnalla. Innostuin joogasta sitten niin, että hain jonkun ajan päästä joogaopettajakoulutukseen Villa Mandalaan. Heti koulutuksen alussa sain ensimmäisen kerran pienen ymmärryksen siihen suuntaan, että voin ja pystyn tekemään joogaharjoitusta juuri minulle sopivalla tavalla eikä minun tai liikkeideni tarvinnut näyttää samalta kuin muiden. Tosin isoin valo syttyi, kun tajusin koulutuksen aikana, ettei jooga olekaan pelkkää liikettä, vaan se on paljon suurempi kokonaisuus. Ennen koulutusta olin pitänyt omaa joogaharjoitustani pelkästään kehon harjoituksena ja nyt aloinkin löytää joogasta ja itsestäni jotain muutakin. Villa Mandala ja sen opettajat loivat uskoa niin kehooni kuin mieleenikin. Valmistuin ja pidin joogatunteja ensin vain ystävilleni. Vaikka sain tunneistani ihanaa palautetta ja tiesin, että olen valmis opettamaan muillekin, en jotenkin kokenut kuitenkaan olevani joogaopettajan ”mallinen”, mitä se sitten ikinä omassa päässäni tarkoittikin. Yllätyinkin suunnattomasti, kun sain haastattelukutsun ensimmäiseen ”oikeaan” opettajapestiini ja vielä tällä ”kehonmallilla” sain paikankin.

Iso kasvun hetki oman kehon itsevarmuuden kanssa oli se, kun pari vuotta sitten osallistuin BodyBalance koulutukseen. On nimittäin niin, että jotta koulutuksen läpäisee ja saa oikeudet ohjata sitä, tulee tehdä video omasta ohjauksestaan. Jännitin videota toki jo sen vuoksi, että muistanko ohjelman ja saanko tehtyä sen teknisesti oikein, mutta myös sen vuoksi, että minun piti itse myös katsoa se läpi, miltä se näyttää ja ehkä isoin pelkoni, miltä minä näytän siinä! Kuvauksen hoiti onneksi ystäväni, joten teknikaasta ei tarvinnut huolehtia, joka olisi tuonutkin vaan lisää paineita. Kun sain videon, menin yksin makuuhuoneeseen ja laitoin luurit korvilleni. En halunnut, että kukaan muu näkee tai kuulee sitä. Ajatella, että viisikymppinen ihminen voi olla näin pöllö. Olin kuitenkin ennen tuota videota ohjannut joogaa täysille saleille ja olivathan he kaikki jo nähdeet minut! Mutta minä en! Kun video alkoi, hyvä etten sulkenut silmiänikin… Hetken hengiteltyäni huomasin, että ohjaushan on selkeää ja kehon liikkeeni sellaisia, että niistä kyllä ymmärtää mistä on kysymys. Katsoin videon vielä pari kertaa uudestaan ja huomasin oppivani jotain lisää itsestäni sekä siitä mihin kehoni pystyy. Toki minua on kuvattu ennenkin, mutta ne ovat liittyneet jollain tavalla vuorovaikutusosaamiseen ja muuhun sen tyyppisiin koulutustilaisuuksiin, joissa videokuvaaminen oli jossain vaiheessa oikein muodikastakin. Muistan, että siihen aikaan olin huolissani enemmän siltä miltä kuulostin, kuin nyt vuosien jälkeen todellakin enemmän siitä, miltä näytän videolla.

Kuva L. Karlin Creative

Aikaa kuitenkin kului vielä tuon videon jälkeen, ennen kuin uskaltauduin videoimaan itseäni uudestaan. Olin jonkun aikaa jo haaveillut siitä, että voisin tehdä joogavideoita kaikkien ulottuville, Joogaa Ihan Kaikille. Edelleen minua tuntui kuitenkin estävän se, että mihin kaikkeen taivun, niin asanoiden, joogaliikkeiden, kuin omaan kehoon liittyvän itsevarmuuden osalta. Kuvasin muutaman videon ja tutustuin itseeni uudestaan niiden kautta. Muuten, jos et ole koskaan videointia itsestäsi tehnyt, niin suosittelen! Videolta näin itseni juuri sellaisena kuin olen. Positiivisena, helposti lähestyttävänä ja keholtani vahvana. Joo, näen myös ne asiat, joita ehkä voisi muuttaa, kuten vaikka vatsamakkarat, mutta hei, olen terve ja kehoni pystyy liikkumaan. Saan olla kiitollinen tästä ja huomata, ettei kaikkeen elämässä, eikä todellakaan jokaiseen asanaan ja liikkeeseen tarvitse taipua. Aina voi kuunnella itseään, omaa kehoa sekä mieltään ja tehdä myös harjoitusta itselleen sopivalla tavallaan!

Nyt Joogaa Ihan Kaikille -videoita löytyy YouTubesta jo reilu kolmekymmentä! Ja olen ylpeä itsestäni ja niistä kaikista! Tule mukaan!

Luettua:
https://www.iltalehti.fi/pinnalla/a/c7e34e92-b864-4922-a062-75ce28272462
https://kotiliesi.fi/terveys/liikunta-ja-painonhallinta/parantaako-kehopositiivisuus-terveytta-asiantuntijat-vastaavat-kiisteltya-ilmiota-koskeviin-vaitteisiin/7

Julkaistu

Golfin harrastajasta joogaopettajaksi

Mailapelit ovat kulkeneet aina elämässäni mukana, mutta jotenkin silti sivuosassa muiden harrastusten ohella. Lapsena pelasin pihalla sulkkista serkkujen kanssa ja kahdeksankymmentäluvulla squash tuli elämääni. Niin ja onhan sitä tennistäkin tullut kokeiltua. Mistään näistä en ole koskaan kuitenkaan innostunut niin, kuin golfista, johon tutustuin vähän niinkuin suvun painostuksesta reilut kymmenen vuotta sitten.

Ensimmäiset vuodet olin golfin suhteen melko lailla ”perässä vedettävä”, enkä juuri pelannut kuin pakolliset suvun kesken pidettävät kisat. Sitten elämä vei pariksi vuodeksi ulkomaille ja golfbägi lähti muuttokuormassa mukaan. Kierroksia alkoi kertyä, mutta ymmärrys siitä, kuinka tätä peliä tulisi harjoittaa oli kyllä melkolailla nolla. Green Card kurssin jälkeen en ollut mitään opetusta ottanut, vaan antanut pelkästään mailojen viedä peliäni.

Sitten yhtenä päivänä Thaimaassa, jossa pari talvea asuimme, tuli pelatun kierroksen jälkeen puheeksi, että yhdellä rangella on todella ammattitaitoinen ja mukava sveitsiläinen golfpro Tyrone Renggli. Kukaan peliporukastamme ei kuitenkaan ollut hänen luonaan vielä käynyt. Itse innostuin tästä uutisesta todella paljon, vaikken oikein siinä hetkessä edes ymmärtänyt miksi. Matkasin jo seuraavana päivänä hänen luokseen ja jo ensimmäisen oppitunnin jälkeen koin jonkin sortin herätyksen tähän lajiin. Halusin aloittaa lajiharjoittelun kehittyäkseni golfissa ja treenit jatkuivatkin Thaimaassa Tyronen kanssa. Golfista tuli mielekästä ja varsinkin draiveissa tunsin kehittyväni tosi nopeasti. Vastaan tuli kuitenkin sitten aika, jolloin Suomeen palaamisen hetki koitti. Paluu harjoittelun pariin vei Suomessa jos jonkin aikaa, vaikka Tyrone lähtiessäni suositteli heti olemaan yhteydessä Pegon Toni Karjalaiseen  ja jatkamaan harjoittelua hänen kanssaan.

Kuvassa ensimmäinen golf opettajani Tyrone Renggli ja minä.

Koitin ylläpitää lihaskuntoa saliharjoittelulla ja jostain ihmeellisestä syystä keksin palata kymmenien vuosien takaiseen juoksuharjoittelun, vaikkei kumpikaan edellä mainituista ole ollut koskaan minulle mitenkään parasta herkkua. Kesällä suuntasin takaisin golfkentälle ja jätin niin juoksun kuin saliharjoittelunkin. Jossain näin sitten kirjoituksen joogan merkityksestä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja tutkittuani asiaa lisää, päätin lähteä kokeilemaan. Ensin vähän mietitytti, että onkohan jooga minun lajini millään tavalla, kun olen rakenteeltani vankka enkä todellakaan mitenkään akrobaattinen. Onnekseni ryhmä, jossa aloitin joogaharjoittelun, oli sellainen, ettei siellä tarvinnut kokea paineita. Vaan kaikki tuntuivat olevan hyvin samantapaisessa tilanteessa, jossa etsivät lajiharjoittelulleen joogasta tukea. Huomasin jo muutaman kerran jälkeen, että joogasta oli golfharrastukseeni ja muuhunkin hyvinvointiini monenlaista hyötyä. Tunsin, että harjoitus auttoi avaamaan rintarankaa ja vähentämään lapaseudun kireyttä, joista olin jo jonkun aikaa kärsinyt. Golf, kuten muutkin mailapelit, tuovat keholle hyvin yksipuolista harjoittelua, kummalta puolelta sitten pelaatkin. Tähän jooga toi heti myös apuja ja tunsin kuinka kehon puolet alkoivat tulla tasapainoisemmiksi. Hengitysharjoitukset auttoivat minua keskittymään ja tuomaan jollain tavalla myös suvaitsevaisuutta itseäni kohtaan. Pian jooga-asanat alkoivatkin tuntua omilta ja pikkuhiljaa aloin harjoittelemaan myös kotona oman kehon painolla tehtävää dynaamista joogaa sekä tutustuin astanga joogaan. Hyvin nopeasti huomasin lihaskunnon ja kehon kannattelun parantuvan sekä vartalon kierron ja tasapainon kehittyvän. Golf tuntui sinä kautena kehossa paremmalta kuin koskaan, joten päätin palata lajiharjoitteluun ja ilmoittauduin Pegon talvikurssille Tonin oppiin. 

Kun todella innostun jostain, niin lähden siihen sitten aina täysillä mukaan. Niin kävi golfin suhteen ja niinhän siinä kävi sitten myös joogankin suhteen. Lähdin tutustumaan joogaan syvemmin ja hain joogaopettajakoulutukseen. Silloin ajattelin koulutuksen olevan vain oman joogaharjoitukseni kehittämistä varten, enkä todellakaan ajatellut, että joskus tekisin joogaopetusta päätyönä. 

Nyt olen saanut jo joitain vuosia opettaa joogaa monien lajien harrastajille ja viime kesänä myös Range Jooga -ajatuksella Keimola Golfin jäsenille. Tänä keväänä pääseen ohjaamaan joogaharjoitusta myös muiden mailapelien harrastajille, Suomen suurimpaan mailapeliseuraan Smash ry:lle, jossa alkaa maaliskuun alusta mailapelaajille suunnattu ja teemoitettu kurssi.

Oma golf harrastukseni jatkuu ja  joogasta on ollut minulle iso apu golfissa kehittymiseen niin kehonhallinnan kuin henkisen puolenkin osalta. Kannustan kehon ja mielen harjoittelun lisäksi käymään myös ohjatussa lajihajoittelussa, mikäli omassa pelissään haluaa oikeasti kehittyä. Itsekseen pelailemalla toki pärjää, mutta pelin voi tehdä itselleen paljon mukavammaksi, kun tietää mitä oikeasti pitäisi tehdä. Ja vielä kun muistaa pitää omasta kehostaan ja mielestään huolta sekä huomioida oman kehon toiveet niin päivien kuin harrastustenkin suhteen, tekee parasta juuri itselleen!

Iloa harrastuksiin, Kirsi

Kuva L. Karlin Creative
Julkaistu

Tärkeintä on pitää itsestään huolta, kulkee sitten trendien mukana tai ei

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin voidaan katsoa koostuvan pääasiallisesti levosta, liikunnasta, ravinnosta ja henkisestä, sinun omasta energiastasi.

Kuva L.Karlin Creative

Asiantuntijat ovat ennustaneet, että tänä vuonna nousevat hyvinvointitrendit ovat aiempaa riisutumpia ja lempeämpiä sekä ne kannustavat entistä enemmän mielen ja kehon huomioimiseen. Vuoden alussa ilmestyneessä Sport lehdessä julkaistiin asiantuntijoiden arvio siitä, millaiset trendit hyvinvointirintamalla ovat nousussa.

Finterveys-tutkimuksesta on selvinnyt, että joka neljäs yli 30-vuotiaasta suomalaisesta kokee nukkuvansa liian vähän. Univajeesta on tullut maailmanlaajuinen ongelma ja nyt unen ympärille on alkanut rakentua jo business. Tarjolla on muun muassa ohjattua nukkumista ja jopa unilomia. Riittävän unen saamisen osalta voimme tehdä itsekin työtä, vaikka monet taitavat mieluummin etsiä syitä muualta huonosti nukkumiseen, kuin omista elämäntavoistaan. Sport-lehden artikkelissa unilääkäri Henri Tuomilehto sanoo, että uni pitää rutiineista. Olisikin hyvä pitää huolta säännöllisistä nukkuumaanmenoajoista, ruokailuista, liikkumisesta sekä rentoutumisesta.

Levon ja unen lisäksi yksi tärkeimmistä vuoden 2020 hyvinvointitrendeistä on treenaaminen kehoa kuunnellen. Harjoituksista jätetään pois suoritusta mittaava laitteisto ja jos on jo ehtinyt unohtua miten kehoa kuunnellaan ja sen toiveen mukaan liikutaan, niin opetellaan siihen uudestaan. Muita nousevia trendejä ovat yksin treenaaminen ja kotiharjoittelu. Aikuisväestön liikuntaa selvittänyt tutkimus paljasti, että suomalaisista noin 66 prosenttia liikkuu yksin.  Liikuntalajien kärkeen Sport-lehden mukaan onkin nousseet kävely, saliharjoittelu ja pyöräily. Kotona harjoittelu taas saattaa monille olla helppo aloitus, jos liikkumisessa vaikeinta on juuri lähteminen tai sopivien liikuntapaikkojen ja -aikojen löytäminen. Teknologia mahdollistaa jo todella monenlaisen kotiharjoittelun ja kotiharjoitteluun kannustaa varmasti osaltaan myös muuttunut työympäristö kuten etätyö, pitkät työpäivät ja matkustyö. Lue lisää hyvinvointitrendeistä Sport-lehti 01/2020 ja Helsingin Sanomien artikkelista.

Jooga on yksi niistä lajeista, josta on mahdollista löytää monella tapaa edellä mainittuja tutkimusten mukaan nousussa olevia hyvinvointitrendejä. Joogaa harjoittamalla on mahdollisuus tutustua niin omaan kehoon kuin mieleenkin ja kuunnella mielen ja kehon toiveita sekä toimia ja liikkua juuri sen mukaan. Läsnäolemisen tärkeää taitoa ja tässä hetkessä olemista on mahdollista myös harjoittaa joogan avulla. Joogaharjoituksista löydät niin dynaamisempaa kuin levollisempaa liikettä sekä mielenrauhaa. Itse koen, että oma joogaharjoitukseni kehittyy erityisesti sillä, että tutustun erilaisiin tunteihin sekä eri opettajien tunteihin ja löydän näin ne harjoitukseen liittyvät asiat, jotka minulle tuntuvat parhaimmilta ja omaa kehoani sekä mieltäni palvelevilta. Kannustan kokeilemaan avoimin mielin eri joogatyylejä ja käymään eri opettajien tunneilla. Joogaharjoitus on aina kunkin oma harjoitus, tekee sitä sitten ryhmässä tai yksin. Jos et ole vielä tutustunut joogaan ja/tai kotiharjoittelu on sinulle sopivaa, niin tutustu ihmeessä Joogaa Ihan Kaikille YouTube kanavan kautta harjoituksiin.

Kuljet sitten trendien mukana tai et, niin nukkumisesta ja riittävästä levosta, palautumisesta on syytä pitää huolta, kuten myös sinulle sopivasta ravinnosta ja liikunnasta. On tärkeää myös huomata, että päivät ovat erilaisia ja kehon on hyvä saada vastapainoa myös sille tekemiselle, josta päivä muuten kostuu. Välillä voi vain olla, toisena päivänä keho taas tarvitsee aktiviisemman harjoituksen.

Iloa päivääsi,
Kirsi

Julkaistu

Joogaa ihan kaikille, myös odottaville äideille

En tiedä ovatko odottavat äidit lisääntyneet joogatunneillani vai kiinnitänkö heihin nyt vaan enemmän huomiota, kun minusta on tullut kahden ihanuuden mummu.

Oli miten oli, on todella hienoa päästä tukemaan odottavia äitejä heidän liikuntaharrastuksessaan, sillä raskauden aikana on erittäin tärkeää liikkua säännöllisesti. Liikkuminen auttaa säilyttämään toimintakyvyn raskausaikana, ehkäisee tuki- ja liikuntaelinkipuja sekä raskausajan diabetesta, valmistaa kudoksia synnytykseen ja edistää lapsen kasvua ja kehitystä sekä tekee synnytyksestä helpompaa ja nopeuttaa synnytyksestä palautumista.

Liikunta saattaa kuitenkin raskausaikana helposti jäädä, jollei tiedetä mitä on turvallista tehdä tai pelätään keskenmenoa tai muita komplikaatioita. Liikuntaa saattaa estää myös väsymys, kolotukset ja painon kertyminen tai sitten ei vaan tiedetä tai ymmärretä riittävästi raskausajan liikunnan merkitystä, oman ja lapsen terveyden, palautumisen ja jaksamisen kannalta.

Raskausaikana kehossa tapahtuu paljon muutoksia painon nousun lisäksi. Kehon painopisteen muutokset vaikuttavat helposti ryhtiin ja ryhtiin kannattaakin raskausaikana kiinnittää erityisesti huomiota. Hyvä ryhti ehkäisee omalta osaltaan tuki- ja liikuntaelinkipuja sekä mahdollistaa myös kehon tasapuolisen kuormittamisen. Raskausaikana veritilavuus kasvaa kehossa jopa 50 % ja punasolujen määrä veressä lisääntyy noin 20 %. Näiden lisäksi keuhkojen hengitystilavuus kasvaa ja sydämen koko sekä iskutilavuus kasvaa. Relaksiinihormoni, joka pehmentää ja valmistaa häpyluuta ja sen ympäröiviä nivelsiteitä synnytykseen, löystyttää myös muitakin sidekudoksia raskauden alkuvaiheista alkaen vielä pitkälle imetyksen lopettamisen jälkeen. Tämän vuoksi tiettyjä liikkeitä ja liikkumistapoja on hyvä muuntaa juuri raskausajalle sopivaksi.

Raskausajan liikunnan tavoitteena on lihas- ja kestävyyskunnon ylläpitäminen ja jos tuntuu, että oma kunto ei raskauden alussa ole riittävä, niin tavoitteena on kunnon maltillinen kohottaminen. Raskausaikana liikkuvuusharjoitteluun ja kehonhuoltoon kannattaa kiinnittää erityisestä huomiota. Kohtalaisen kuormittava, säännöllinen liikunta on yleisesti ottaen suositeltavaa odottavalle äidille ja omat kehon tuntemukset ovat yleensä hyvä tehotason mittari.

Mitä sitten raskausajan liikunnassa tulisi erityisesti huomioida? Kehon painopisteen muutosten vuoksi tasapaino saattaa heikentyä ja on hyvä huomioida mahdollinen loukkaantumisvaara, esimerkiksi putoamis- tai kaatumisvaara. Hypyt ja nopeat suunnanmuutokset saattavat aiheuttaa nyrjähdysvaaraa, koska keho on relaksiinihormonin aiheuttamien muutosten vuoksi pehmeämpi ja nivelet löysempiä kuin normaalisti. Lantionpohjalihasharjoittelu on raskausaikana tärkeää, kuten myös muiden lihasryhmien harjoittelu, joita tarvitaan raskausaikana ja synnytyksessä. Painopiste harjoittelussa tulisi siirtää erityisesti liikkuvuusharjoitteluun, ryhdin parantamiseen ja hengitysharjoituksiin.

Raskausaikana on hyvä välttää liikeitä, joissa on mahdollista helpoimmin tulla vatsalihasten erkaumaa, kuten taaksetaivutukset, lankut, voimakkaat punnerrukset, linkkuveitsiliikkeet, kylkirutistukset, pilateksen satasen variaatiot ja joogan vene. Raskausaikana näiden lisäksi vatsan yli tapahtuvat kierrot on hyvä jättää väliin ja kiertää vain avoimelle puolelle. Lajeja, joita raskausaikana voisi välttää; kahvakuula, juoksu, voimakkaat ja nopeat jumpat, kamppailulajit, ratsastus sekä hyppyjä ja todella leveitä haaroja sisältävät liikkeet, koska raskauden aikana ei ole tarpeen venyttää lantion aluetta sen enempää kuin raskaus sitä tekee.

Alla liikkuvuusharjoitus, joka sopii kaikille, myös odottaville äideille ja lempeään hengitysharjoitukseen löydät esimerkin aiemmasta blogikirjoituksesta https://energiaaarkeen.fi/jooga/joogaa-ihan-kaikille-kylla-vaan-ja-hengitys-ja-meditaatioharjoituksia-myos/

Ole yhteydessä kirsi@energiaaarkeen.fi jos sinulle heräsi kysymyksiä odotusajan liikunnasta ja/tai olet kiinnostunut tulemaan Joogaa Ihan Kaikille –harjoitukseen.

Mukavaa marraskuun loppua toivottaen,
Kirsi

KYLKIMAKUULLA OLKAPÄIDEN; RINTAKEHÄN JA RANGAN AVAUS (+ keskivartalon vahvistus)

– asetu kylkimakuulle tyyny pään alle, jalat 90 asteen koukkuun ja kädet vartalon eteen suorina päällekkäin. Lantio ja olkapäät samassa linjassa, jolloin selkä on suorana
– hengitä ulos ja paina reisiä sekä polvia yhteen (jalat pysyy harjoituksen aikana paikallaan)
– hengitä sisään ja lähde nostamaan päällimmäistä kättä ylöspäin ja anna käden tulla kehon taakse niin paljon kuin tuntuu hyvältä
– uloshengityksellä käsi palaa takaisin toisen päälle
– jos lantio ei tahdo pysyä paikallaan, voi reisien väliin laittaa vaikka kirjan tai joogatiilen ja painaa reisiä sitä vasten. Tämä saattaa helpottaa. Voi myös kokeilla niin, että tuo polvien eteen esimerkiksi joogatiileen ja koittaa koko liikkeen aikana huomioida, että polvet pysyisivät tiilessä kiinni
– jos rangan avausta haluaa vahvistaa voi ottaa myös päällimmäisen jalan mukaan liikkeeseen ja viedä suorana jalan eteenpäin silloin kuin käsi on kehon takana ja kun käsi tulee kehon eteen vie puolestaan jalkaa suorana taaksepäin
– viidestä kymmeneen toistoa per puoli

Julkaistu

Pysy tiukkana, lantionpohja kuntoon

Äitiysliikunta-akatemian eilen olleella äitiysliikunnan jatkokurssilla muistuteltiin taas niin monista tärkeistä kehon asioista. Yksi niistä, erityisesti naisilla, on hyvinvoiva lantionpohja. Lantionpohjan lihaksiston hyvä kunto ilmenee kehossa muun muassa jäntevyytenä ja hyvänä ryhtinä.

Hyvinvoiva lantionpohjan lihaksisto voi tutkimusten mukaan osaltaan ehkäistä myös odotusajan ja synnytyksen jälkeisen ajan lantionseudun kipuja. Relaksiinihormoni löystyttää jo heti raskauden alkuvaiheessa lantion lihaksia, nivelsiteitä ja lihaskalvoja. Tämän takia lantionpohjan lihaksia on hyvä harjoittaa säännöllisesti niin raskauden aikana kuin myös heti synnytyksen jälkeenkin

Hyvässä kunnossa olevat lantionpohjanlihakset tukevat selkää ja auttavat hyvän ryhdin pitämisessä sekä vaikuttavat koko keskivartalon hyvinvointiin. Jos taas lantionpohja ei ole kunnossa saattaa seurauksena olla ikäviä vaivoja kuten virtsan karkailua, laskeumia, kiusallista alavatsan pömpötystä ja jopa seksuaalisen nautinnon katoamista. Mutta hei, ei kuitenkaan mitään hätää vaikket olisi vielä harjoitusta aloittanut. Milloinkaan ei ole liian myöhäistä aloittaa!

Voidaan ajatella, että lantionpohjanlihakset ovat niin kuin talon perustukset. Niiden täytyy olla kunnossa, että koko vartalon paino voi olla niiden päällä. Lantionpohjanlihakset toimivat selän ja keskivartalon vakauttajina ja osallistuvat muiden keskivartalon lihasten kanssa selkärangan ja lantion hallintaan. Lantionpohjalihasten heikkous voi näin ollen olla myös yksi syy lantion ja alaselän alueen kipuihin.

Lantionpohjan harjoittelu on hyvä aloittaa yksinkertaisesti lantionpohjan tunnistamisella ja edetä sen jälkeen lantionpohjalihasten harjoittamiseen. Lantionpohjaa on syytä harjoittaa monipuolisesti, sillä lantionpohjalihaksille tarvitaan niin kesto-, nopeus- kuin maksimivoimaa. Erilaisissa arjen tilanteissa tarvitaan näitä kaikkia. Kestovoimaa tarvitaan muun muassa pidättämiseen ja nopeusvoimaa esimerkiksi aivastus sekä nauramistilanteissa ja maksimivoimaa muun muassa raskaita taakkoja nostettaessa.

Perusrakenteiden ominaisuudet ovat meillä perinnöllisiä, mutta lantionpohjan lihasten kuntoa voi ylläpitää ja vahvistaa säännöllisellä harjoittelulla. Kun lihaksistosta pidetään huolta läpi elämän, niin ikääntyneenäkään ei tarvitse kärsiä heikon lantionpohjan aiheuttamista vaivoista. Ja kun lantionpohjalihakset ovat vahvat ja hyvinvoivat, voit kantaa itseäsi itsevarmasti ja niin, että jokainen ympärilläsi huomaa loistosi.

Kaiken keskellä on tärkeää muistaa, että lihasten harjoittamisen lisäksi myös rentouttaminen on erityisen merkityksellistä. Hyviä rentoutusmismenetelmiä lantionpohjaan ovat muun muassa pallon päällä istuminen ja muun muassa syväkyykky ja selinmakuulla perhosjalat.

Jos haluat tulla mukaan 2-12 kuukautisen vauvan kanssa harjoittamaan ja rentouttamaan lantionpohjanlihaksiasi, ilmoittaudu Joogaa ihan Kaikille Äidin ja Vauvan joogakurssille. Kolmen kerran kurssi pidetään Helsingin Punavuoressa joulukuussa. Halutessasi voit varata myös henkilökohtaisen ajan tai kerätä oman naisporukan kasaan ja räätälöidään teille sopiva yhteinen harjoitus. Kysy lisää kirsi@energiaaarkeen.fi

Voi osallistua myös Pysy Tiukkana – haasteeseen ja saat Bailamaman ilmaiset lantionpohjalihasten treeniohjeet.

Pysy tiukkana ja muista, että sinä olet tärkein ja ainutlaatuinen. Ilman sinua, ei maailmakaan olisi sellainen kuin se nyt on!

Energiaa ja iloa viikkoon,
Kirsi

Lähteet: Bailamama, Pysy Tiukkana ja Bailamama, Venus kuntoon

Julkaistu

Aamuharjoituksesta energiaa päivään

Lähteminen aamuharjoitukseen on todellakin se haastavin vaihe. Miten mukava olisi tällaisena viileänä syysaamuna kääntää kylkeä, jäädä sänkyyn ja torkuttaa herätyskelloa muutama kerta, kun ei ole pakko vielä muuten nousta.

Meistä jokainen tunnistaa varmasti sen, että kun vaan pääsee lähtemään, menemään paikan päälle ja tekemään harjoituksen, niin sen jälkeen keho ja mieli kyllä kiittää. Omasta mielestäni erityisesti dynaamiset aamuharjoitukset ovat ihan parasta ja nautin siitä, että saan kehoon lämpöä joogaharjoituksen avulla ja mielen avoimeksi tulevaa päivää varten. Monesti vielä on niin, että pimeästä aamusta on ehtinyt tulla valoisa harjoituksen aikana ja omassa mielessään voi ajatella, että tehtyjen aurinkotervehdysten avulla on herättänyt myös auringon tuomaan meille valoa. Mikä ihana tunne onkaan katsoa ulos ja nähdä uuden päivän kirkastuneen!

Harjoituksen jälkeen on mukava palkita itsensä ja minä teen sen hyvällä kahvilla. Sitä nauttiessani annan vielä mielen levätä ja nautin hetkestä.  Onko sinulla jokin asia, jolla palkitset tai voisit palkita itsesi aamuharjoituksen jälkeen? Voisiko itsensä palkitsemisesta olla apua siihen, että aamuharjoitukseen olisi helpompaa lähteä?

Tutkimuksia aamuharjoittelusta on tehty todella monia ja yksi niistä esitellään Tom Rathin kirjoittamassa kirjassa Eat move sleep. Siinä kerrotaan muun muassa, että tunnin mittainen aamulla tehty dynaaminen harjoitus, tuo sinulle päivään energiaa niin, että sen vaikutus on jopa kaksitoista tuntia.

Positiivisen vaikutuksen lisäksi aamuharjoittelu parantaa keskittymis- ja päättelykykyä sekä alentaa myös verenpainetta. Tutkimusten mukaan aamuharjoittelu parantaa myös unen laatua huomattavasti enemmän kuin iltapäivällä tai illalla tehty harjoitus.

Sen lisäksi, että aamuharjoitus tuo sinulle päivään energiaa, joogaharjoitus tuo hengityksen ja liikkeen yhdistämisen avulla runsaasti myös muita hyötyjä. Liikkuvuuden, tasapainon ja voiman kehittämisen lisäksi jooga rauhoittaa ja tasapainottaa mieltä sekä parantaa ryhtiä ja opettaa hengittämään oikein. Jooga auttaa myös rentoutumaan ja parantaa mielialaa sekä pidentää jopa elinikää ja vähentää stressiä. Tutkimusten mukaan joogaharjoitus lisää kehossamme myös serotoniinin eritystä. Tämä hormoni vastaa siitä, että tunnemme itsemme iloiseksi. Jooga onkin todella monella tavalla keholle ja mielelle hyödyksi ja sen avulla voi saavuttaa kokonaisvaltaisen hyvän olon tunteen lisäksi myös entistä tasapainoisemman olon.

Kutsun sinut kokeilemaan joogaa aamuharjoituksen merkeissä Jooga ihan kaikille –tunneille Punavuoreen maanantaisin! Kokeilukerta on maksuton. Lisätiedot kirsi@energiaaarkeen.fi

Ihanaa syysviikkoa toivottaen,
Kirsi

Julkaistu

Jotta rakentuu parempaa, pitää rikkoa vanhaa!

Oletko koskaan kokeillut yinjoogaa? Näin alkoi tänä aamuna Stronghold valmennusyritykseltä saamani sähköposti. Mielenkiinnolla jatkoin lukemista ja huomasin, että kirjoittajan ajatukset herättelivät minua ajattelemaan syvemmin yinjoogan taustaa.

Elämässämme on yiniä ja yangia. Yin ja Yang teoria on syntynyt vanhojen kiinalaisten filosofien parissa ja teoria määrittelee sitä, kuinka eri puolet liittyvät ja vaikuttavat toisiinsa. Millä tahansa asialla on etupuoli, on sillä myös takapuoli, kuten yö ja päivä sekä kylmä ja kuuma. Yinjooga on joogamuoto, jossa keskitytään viemään pois kehon ja mielen kireyksiä pitkäkestoisilla asennoilla. Perinteinen, Yangjooga puolestaan on dynaamista, enemmän lihaksiin pohjautuvaa joogaa. Molemmille näille harjoituksille on paikkansa, kuten yölle ja päivälle. Mitä kehomme milloinkin toivoo, sitä tulee kuunnella ja toteuttaa.

Yinharjoitusten rauhalliset ja pitkäkestoisset asanat venyttävät sidekudoksia ja avaavat kehoa. Asanoissa viivytään meditatiivisesti tarkkaillen niin omaa kehoa kuin mieltäkin. Harjoituksessa on vahvasti läsnä joogan määritelmä ”jooga on mielen liikkeiden pysäyttämistä” ja harjoituksen aikana tämän tunteen löytäminen sekä pysähtyminen itsensä äärelle on jo harjoitus sinänsä. Yinjoogassa kaikki asanat eivät ole aina niin miellyttäviä ja hyvin voi olla, että joudut itse haastamaan mieltäsi ja opettelemaan tämän harjoituksen kautta ihan vain olemisen taitoa.

Aamulla saamassani viestissä tunnusteltiin asiaa hyvin saman lailla ja kirjoitettiin, että yintreenin jälkeisenä päivänä tuntuu aina hyvältä, mutta heti harjoituksen jälkeen keho voi tuntua jopa hauraalta ja haavoittuvaiselta. Tämä tunne tulee kärjistetysti siitä, että hetkellisesti harjoituksessa sidekudokset ikään kuin vedetään auki normaalista, nykyinen rakenne hellästi ja hallitusti rikotaan, jota keho voi korjata itsensä paremmaksi.

Jos kehoa ei vahvista ja vetreytä, voi kohta olla huomaamattaan jäykkä ja heikko. Tämä sama koskee myös mieltämme. Oman mielen rauhoittaminen ja itselleen lempeästi puhuminen unohtuu helposti nykypäivän menossa. Jotta voimme sisäistää tietoisuutta, havaita ja ymmärtää itsemme lisäksi myös muita, se vaatii kokemuksien kautta oppimista ja monesti myös hauraana olemista. Ehkä myös rikkomaan ja jättämään taakse jotain aiempaa, jotta on mahdollista rakentaa uutta ja parempaa.

Valoa sunnuntaihin toivottaen,
Kirsi