Mailapelit ovat kulkeneet aina elämässäni mukana, mutta jotenkin silti sivuosassa muiden harrastusten ohella. Lapsena pelasin pihalla sulkkista serkkujen kanssa ja kahdeksankymmentäluvulla squash tuli elämääni. Niin ja onhan sitä tennistäkin tullut kokeiltua. Mistään näistä en ole koskaan kuitenkaan innostunut niin, kuin golfista, johon tutustuin vähän niinkuin suvun painostuksesta reilut kymmenen vuotta sitten.
Ensimmäiset vuodet olin golfin suhteen melko lailla ”perässä vedettävä”, enkä juuri pelannut kuin pakolliset suvun kesken pidettävät kisat. Sitten elämä vei pariksi vuodeksi ulkomaille ja golfbägi lähti muuttokuormassa mukaan. Kierroksia alkoi kertyä, mutta ymmärrys siitä, kuinka tätä peliä tulisi harjoittaa oli kyllä melkolailla nolla. Green Card kurssin jälkeen en ollut mitään opetusta ottanut, vaan antanut pelkästään mailojen viedä peliäni.
Sitten yhtenä päivänä Thaimaassa, jossa pari talvea asuimme, tuli pelatun kierroksen jälkeen puheeksi, että yhdellä rangella on todella ammattitaitoinen ja mukava sveitsiläinen golfpro Tyrone Renggli. Kukaan peliporukastamme ei kuitenkaan ollut hänen luonaan vielä käynyt. Itse innostuin tästä uutisesta todella paljon, vaikken oikein siinä hetkessä edes ymmärtänyt miksi. Matkasin jo seuraavana päivänä hänen luokseen ja jo ensimmäisen oppitunnin jälkeen koin jonkin sortin herätyksen tähän lajiin. Halusin aloittaa lajiharjoittelun kehittyäkseni golfissa ja treenit jatkuivatkin Thaimaassa Tyronen kanssa. Golfista tuli mielekästä ja varsinkin draiveissa tunsin kehittyväni tosi nopeasti. Vastaan tuli kuitenkin sitten aika, jolloin Suomeen palaamisen hetki koitti. Paluu harjoittelun pariin vei Suomessa jos jonkin aikaa, vaikka Tyrone lähtiessäni suositteli heti olemaan yhteydessä Pegon Toni Karjalaiseen ja jatkamaan harjoittelua hänen kanssaan.
Koitin ylläpitää lihaskuntoa saliharjoittelulla ja jostain ihmeellisestä syystä keksin palata kymmenien vuosien takaiseen juoksuharjoittelun, vaikkei kumpikaan edellä mainituista ole ollut koskaan minulle mitenkään parasta herkkua. Kesällä suuntasin takaisin golfkentälle ja jätin niin juoksun kuin saliharjoittelunkin. Jossain näin sitten kirjoituksen joogan merkityksestä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja tutkittuani asiaa lisää, päätin lähteä kokeilemaan. Ensin vähän mietitytti, että onkohan jooga minun lajini millään tavalla, kun olen rakenteeltani vankka enkä todellakaan mitenkään akrobaattinen. Onnekseni ryhmä, jossa aloitin joogaharjoittelun, oli sellainen, ettei siellä tarvinnut kokea paineita. Vaan kaikki tuntuivat olevan hyvin samantapaisessa tilanteessa, jossa etsivät lajiharjoittelulleen joogasta tukea. Huomasin jo muutaman kerran jälkeen, että joogasta oli golfharrastukseeni ja muuhunkin hyvinvointiini monenlaista hyötyä. Tunsin, että harjoitus auttoi avaamaan rintarankaa ja vähentämään lapaseudun kireyttä, joista olin jo jonkun aikaa kärsinyt. Golf, kuten muutkin mailapelit, tuovat keholle hyvin yksipuolista harjoittelua, kummalta puolelta sitten pelaatkin. Tähän jooga toi heti myös apuja ja tunsin kuinka kehon puolet alkoivat tulla tasapainoisemmiksi. Hengitysharjoitukset auttoivat minua keskittymään ja tuomaan jollain tavalla myös suvaitsevaisuutta itseäni kohtaan. Pian jooga-asanat alkoivatkin tuntua omilta ja pikkuhiljaa aloin harjoittelemaan myös kotona oman kehon painolla tehtävää dynaamista joogaa sekä tutustuin astanga joogaan. Hyvin nopeasti huomasin lihaskunnon ja kehon kannattelun parantuvan sekä vartalon kierron ja tasapainon kehittyvän. Golf tuntui sinä kautena kehossa paremmalta kuin koskaan, joten päätin palata lajiharjoitteluun ja ilmoittauduin Pegon talvikurssille Tonin oppiin.
Kun todella innostun jostain, niin lähden siihen sitten aina täysillä mukaan. Niin kävi golfin suhteen ja niinhän siinä kävi sitten myös joogankin suhteen. Lähdin tutustumaan joogaan syvemmin ja hain joogaopettajakoulutukseen. Silloin ajattelin koulutuksen olevan vain oman joogaharjoitukseni kehittämistä varten, enkä todellakaan ajatellut, että joskus tekisin joogaopetusta päätyönä.
Nyt olen saanut jo joitain vuosia opettaa joogaa monien lajien harrastajille ja viime kesänä myös Range Jooga -ajatuksella Keimola Golfin jäsenille. Tänä keväänä pääseen ohjaamaan joogaharjoitusta myös muiden mailapelien harrastajille, Suomen suurimpaan mailapeliseuraan Smash ry:lle, jossa alkaa maaliskuun alusta mailapelaajille suunnattu ja teemoitettu kurssi.
Oma golf harrastukseni jatkuu ja joogasta on ollut minulle iso apu golfissa kehittymiseen niin kehonhallinnan kuin henkisen puolenkin osalta. Kannustan kehon ja mielen harjoittelun lisäksi käymään myös ohjatussa lajihajoittelussa, mikäli omassa pelissään haluaa oikeasti kehittyä. Itsekseen pelailemalla toki pärjää, mutta pelin voi tehdä itselleen paljon mukavammaksi, kun tietää mitä oikeasti pitäisi tehdä. Ja vielä kun muistaa pitää omasta kehostaan ja mielestään huolta sekä huomioida oman kehon toiveet niin päivien kuin harrastustenkin suhteen, tekee parasta juuri itselleen!
Iloa harrastuksiin, Kirsi
