Avainsana: kokonaisvaltainen

Julkaistu

Avanto- ja kylmävesiuinnista energiaa päivään

Olen elänyt aiemmin muun muassa matkustamiselle. Rakastan lämpöä ja minulla vasta +30 astetta tuntuu luiden lämmittelynä. Tänä talvena olen kuitenkin opetellut ja oppinutkin nauttimaan aivan uudenlaisista asioista.

Olen paljon puhunut joogassa sekä myös valmennettavieni kanssa siitä, kuinka tärkeää on aktiivisesti etsiä ja ottaa arkeen sellaisia asioita, jotka tuovat itselle hyvää oloa. Erikoistilanne, jota on jo kohta vuoden kestänyt, tuo omalta osaltaan riittävästi toiseen vaakakuppiin juttuja, joihin ei voi voi vaikuttaa. Itse olet kuitenkin se, joka voi päättää, mitä siihen toiseen vaakakuppiin laittaa! On tärkeää hakea niin paljon mukavia, hyvää oloa ja iloa tuottavia asioita, että tasapaino säilyy tai jopa parhaassa tapauksessa positiiviset jutut vievät jopa voiton!

Pulahdus kylmään


Yksi uusista kalenterimerkinnöistäni ja omaan positiivisen puolen vaakakuppiini löytämistäni asioista on kylmävesi-/avantouinti. Rakastan yleisesti uimista todella paljon ja kun vauhtiin pääsen, voisin vain uida ja uida. Nyt kun uiminen ei ole edes hallissa onnistunut, ajattelin, että kaipa kylmävesi-/avantouintia voisi kokeilla, vaikka olenkin ihan älytön palelija.

Lähdin tutkimaan eri mahdollisuuksia tähän uuteen harrastukseen ja sain pian huomata, että kylmävesi-/avantouinti seurat olivatkin jo loppusyksystä ihan täynnä ja monissa todella pitkä jono. Tämä talvi onkin tuonut kylmävesiuintiin ihan uudenlaisen harrastajaryhmän. Aiemmin kylmävesiuinti on ollut enemmän ikäihmisten harrastus, mutta tänä talvena kylmävesiuintiseuroihin liittyneet henkilöt ovat huomattavasti nuorempia kuin aiemmin ja jopa puolet liittyneistä on Ylen podcastin mukaan alle 25-vuotiaita.

No, olen sitä tyyppiä etten heti lannistu ja lähdin etsimään muita mahdollisuuksia uuden harrastuksen aloittamiseen. Päädyin kotini lähistöllä sijaitsevalle uimarannalle, josta pääsee laskeutumaan mereen myös rappusia pitkin, jolloin vettä on alla jo niin paljon, ettei jalat ylety pohjaan. Ensimmäinen kokeilu oli marraskuussa ja jotenkin heti jäin tähän kokemukseen koukkuun. Alkutalvesta kävin myös rannasta uimasta, lumen ja jään tullen olen laskeutunut rappusia pitkin veteen. Paikassa, jossa kylmävesiuintia viikoittain harrastan, ei ole saunaa, pukukopeista puhumattakaan. Jotenkin tämä yksinkertaisuus ja vapaamuotoisuus sopii minulle.

Jo pelkästään sillä, että tiedän uinnin olevan säännöllinen tapahtuma, on jotain mitä odottaa ja että siihen liittyy uinnin lisäksi myös mukavaa sosiaalista kanssakäymistä, on piristävä ja hyvää mieltä ylläpitävä vaikutus. Pulahdus itsessään kokemuksena, tuo joka kerta minulle todella hyvän olon ja ekstra annoksen energiaa päivään. Todellakin huippua! Kovin tuulisilla keleillä ja silloin kun oman uintipaikan rappuset veteen ovat ihan jäässä, on talven aikana hankitut neoprenihanskat ja -kengät todella mukavat apuvälineet. Ja jos tähän harrastukseen olet jo koukuttunut, niin tiedät kyllä, että pipo on hyvä olla päässä. Itselläni jotenkin erityisesti niska on sellainen, joka helposti kylmettyy ja onkin ihana työntää hiukset pipoon sisään, jotteivat kastu ja vetää pipo syvälle päähän.

Terveysvaikutukset


Vaikka kylmävesi- ja avantouinnista on tullut todella suosittua, on sen terveysvaikutuksista todella vähän tutkittua tietoa. On kuitenkin huomattu, että sillä on ainakin mielihyvävaikutuksia, koska avantouinnissa erittyy endorfiinia eli mielihyvähormonia. Tätä kautta kylmävesi- ja avantouinnista voi tulla hyvin koukuttavaa. Kylmä itsessään ei ole ihmiselle erityisen terveellistä. Kylmyys saa kehon stressaamaan, joka käynnistää tahdosta riippumattoman sympaattisen hermoston toiminnan kiihtymisen. Tehdyissä tutkimuksissa on saatu kuitenkin viitteitä siitä, että kylmävesi- ja avantouinnilla on immuunipuolustusjärjestelmää aktivoivia vaikutuksia ja pulahdus voi myös helpottaa reumaattisia kipuja. Kortisonin eritys voi myös lisääntyä avannossa, jolla puolestaan on tulehdusta ehkäisevä vaikutus. Näin kylmään pulahdus voi tuoda apua nivelvaivoihin, kuten uskon itsellenikin käyneen. Kylmävesi- ja avantouintia säännöllisesti harrastaneet sanovat, että pulahdus myös parantaa unta, vähentää stressiä ja kiputiloja, auttaa palautumaan sekä parantaa mielialaa. Huimia juttuja!

Jos et ole vielä pulahtamista kokeillut, niin vielä ehdit hyvin. Talvea on vielä jäljellä! Ja nyt valoisammat aamut, jotka ovat olleet niin kauniita, ovat tuoneet upean lisän, tähän uuteen harrastukseen, jota tulen varmasti jatkamaan!

Kuunneltua:
Yle Areena, Takaisin Pasilaan, Terveys, Onko avantouinti terveyshuuhaata?
Luettua:
Anna 1/21, Edistääkö kehon kylmälle altistaminen terveyttä?

Kuva: Laura Karlin Creative

Julkaistu

Kirkasvalosta aurinkoa kaamosaikaan

Mennyt vuosi on ollut hyvin erikoinen monella tapaa, myös sen vuoksi, etten ole päässyt, kuten ei moni muukaan, matkustamaan aurinkoon, mitä olen vuosikymmenien ajan talven pimeiden kausien aikana tehnyt. Auringon valo on ollut minulle aina todella merkityksellinen ja kuulun siihen porukkaan, jolle jo lokakuun lopusta alkaa tulla selviä kaamosmasennukseen liittyviä oireita. Ruokahalu kasvaa, paino lähtee herkästi nousuun, mielialat vaihtelevat ja jonkin tyyppistä asioihin kohdistuvaa ahdistustakin esiintyy. Sanonkin usein, että voisin olla kuin karhu, joka syö itsensä täyteen syksyllä ja kääriytyy sitten talviunille odottamaan parempia aikoja, kevättä. Olen myös huomannut, että erityisesti marraskuu on aikana sellainen, jolloin olen levoton ja kuvittelen monesti jopa tarvitsevani jotain uutta. Jos siis tunnet minut paremmin, kannattaa päätöksiäni ehkä vähän jopa toppuutella tänä aikana. 

Kaamosoireet

Tutkimusten mukaan kaamosoireita esiintyy yleisesti lokakuusta maaliskuuhun. Kaamosoireet ja siihen liittyvä masennus ovat yleensä pahimmillaan marras- ja tammikuussa. Joulukuussa monesti on normaalia ehkä enemmän tuttavien ja läheisten kanssa tapahtuvaa sosiaalista kanssakäymistä, joka vaikuttaa osaltaan siihen, että kaamosoireet saattavat tänä aikana olla vähäisemmät.  

Vuosien saatossa olen huomannut, että omat kaamosmasennusoireeni vaan vahvistuvat ja unentarvekin tänä aikana tuntuu lisääntyvän. Nukkuminen ei kuitenkaan tunnu tuovan ratkaisua, vaan päivällä olo voi silti olla pökkeröinen. Liian pitkät yöunet voivat lykätä nukahtamista illalla ja sekoittaa sisäistä kelloa ja pahentaa väsymystä. Tärkeää olisikin pitää hyvästä ja säännöllisestä uni-valverytmistä kiinni, sillä kun unirytmi on kunnossa ja saa riittävästi virkistävää unta olo virkistyy, energiataso paranee ja mieliala kohoaa.  

Lähdin etsimään vastauksia kaamosmasennukseeni ja törmäsin artikkeliin, jossa kerrottiin, että uni-valverytmin kuntoon saamiseksi kotikonstein, on kirkasvalohoito tehokkain ja nopein keino. Muun muassa tässä artikkelissa Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partonen suosittelee kirkasvalolampun käyttöä talven pimeänä aikana säännöllisesti aamun ja aamupäivän tunteina. Säännöllinen uni-valverytmi tarkoittaa sitä, että elämään perusasiat tapahtuvat päivittäin suunnilleen samaan aikaan ja sitä voidaan kutsua näin myös vuorokausirytmiksi. Säännöllinen uni-valverytmi on tärkeää myös siksi, että se ylläpitää elimistön puolustuskykyä yllä. Riittävän pitkän yöunen aikana veressä kiertää huomattavasti enemmän valkosoluja kuin päivällä ja näin elimistön immuunipuolustus vahvistuu.  

Kirkasvalolamppu aamuharjoitukseen

Tänä talvena otin käyttöön Innoluxin Tubo Led kirkasvalolampun ja aamun joogaharjoituksen aikana oleilen sen ääressä, omassa auringossani. Monesti saatan erityisesti loppurentoutuksen aikana meditaatiomaisesti viedä itseni ihan jonnekin muualle ja saada energiaa myös keskittymisestä valoon ja sen tuomaan lämpöön kehossani. Nämä hetket ovat minulle erityisiä, omia matkoja aurinkoon. Kirkasvalohoito tuo itselleni tällä tavoin kokonaisvaltaista hyvinvointia, kehon ja mielen rauhoittumista sekä myös puuttuvan auringon valon sijaan kirkasvalon kautta energiatason ja motivaation parantumista arjessa. 

Kirkasvalohoidon hyödyt

Miten sitten kirkasvalo vaikuttaa? Melatoniinihormoni säätelee ihmisen uni-valverytmiä. Tämä hormoni erittyy normaalisti yöllä. Melatoniini on kuin ihmisen oma unilääke, kun sitä erittyy, meitä väsyttää. Kesällä herätessämme luonnon valo tyrehdyttää melatoniinin tuotannon. Talvella puolestaan on niin, että kun heräämme on pimeää ja melatoniinia voi erittyä vielä heräämisemme jälkeenkin. Tällöin kesäajan vuorokausirytmi menee kehossamme sekaisin. Pimeän vuodenajan aikana lyhyeksi jäävä, saamamme vuorokausittainen valojakso, on kaamosoireilumme vahvin laukaisija. 

Miten toimia? Tutkimusten mukaan sopiva aika kirkasvalohoitoon on aluksi pari tuntia, mutta säännöllisesti käytettynä puolen tunnin oleilu kirkasvalolampun luona tuo jo tuloksia. Kirkasvalo toimii silmien kautta, joten voit samaan aikaan esimerkiksi syödä aamupalaa ja lukea päivän lehdet tai niin kuin, minä tehdä aamun joogaharjoitus. Aamu on tosiaan parasta aikaa kirkasvalon käyttöön, sillä puolenpäivän jälkeen emme tarvitse lisävaloa ja iltaa kohden valoa tulisi hyvän unen kannalta jo himmentää. Yö saisi puolestaan ollakin pimeä. Kirkasvalohoito auttaa selkeästi parantamaan vuorokausirytmiä ja lisäämään energiaa. Virkeänä jaksamme paremmin harrastaa muun muassa liikuntaa ja olla sosiaalisempia, mitkä selkeästi kohentavat elämänlaatuamme. 

Kirkasvalolampusta on nopeasti tullut oma tärkeä, energisoiva aamukaverini. Entä sinä, käytätkö sinä kirkasvalohoitoa? Kerro omia kokemuksiasi.  

Luettua: 

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partosen haastattelut 

https://innolux.fi/pages/kirkasvalohoito

Mainos @innoluxdesign
#innoluxdesign #innolux

Kuva: Laura Karlin Creative

Julkaistu

Paljon kaikkea tai ei juuri mitään, tunteet ja tosiasiat

Viime aikainen tilanne on saanut varmasti monen ajatukset seikkailemaan ihan sinne ja tänne. Näin on käynyt myös minulle, omana itsenäni, äitinä, mummuna, hyvinvointialan yrittäjänä ja joogaopettajana. Tuntuu, että tänään uskoo, että kaikki järjestyy eikä mitään huolta ole, toisena päivänä tilanne onkin aivan toinen ja ajatukset ovat jo laukanneet pitkällä eteenpäin ihan joka saralla ja huoli on kasvanut suureksi. Mutta onko kysymys tunteesta tässä hetkessä vai onko kaikki mielen valtaavat ajatukset faktaa?

Ole läsnä ja elä hetkessä

Tämä ei ole todellakaan mikään yksinkertainen juttu, etenkään nyt ja tässä, jossa pitää pystyä hoitamaan monia erilaisia asioita yhtäaikaa ja vielä samalla pohtia, miten ne tulevat vaikuttamaan jatkoon. Isot muutokset, joita olemme tässä hetkessä kokeneet, haastavat meitä isosti pitämään ajatukset juuri tässä hetkessä. Kuinka pystyä tähän ja uskoa siihen, että kaikki järjestyy, aurinko paistaa ja päivä kerrallaan kohti parempaa.

Jos kehoa ei vahvista ja vetreytä, voi kohta olla huomaamattaan jäykkä ja heikko. Tämä sama koskee myös mieltämme. Oman mielen rauhoittaminen ja itselleen lempeästi puhuminen unohtuu helposti tämän hetken menossa. Jotta voimme sisäistää uusia tilanteita, tietoisuutta, havaita ja ymmärtää itsemme lisäksi myös muita, se vaatii kokemuksien kautta oppimista ja monesti myös hauraana olemista. Se saattaa myös vaatia jättämään taakse jotain aiempaa, jotta on mahdollista rakentaa uutta ja parempaa. 

Jooga on tässä hetkessä ehkä tärkeämpää kuin koskaan

Koin jonkun sortin tunteiden vuoristoradan eilen omaa joogaharjoitusta tehdessäni. Tunnustelin pitkästä aikaa todella tietoisesti oman kehon ja mielen kautta tosiasioita ja tunteita. Tosiasioiden lisäksi tunteet onkin tärkeää tunnistaa ja on hyvä havaita, että ne toimivat monesti moottorina toiminnalle, eivätkä aina ole mikään tulkinta todellisuudesta. Tosiasioita tiedostaessa, on hyvä käydä itsensä kanssa läpi, onko tässä todella kysymys tästä hetkestä vai jostain sellaisesta, joka on kauempana tai jolla ei ole väliä. Harjoitusta tunnustellessa ja omaa kehoa kuunnellessa muistin sanonnan, jonka kuulin tällä viikolla Jari Sarasvuon mojo morning ohjelmassa: Pitää rakastaa sitä mitä jo on ja vasta sen jälkeen voi lähteä hakemaan jotain suurempaa.  Samalla jäin oikein ihmettelemään miksen ole tehnyt tällaista harjoitusta useammin. 

Tunteet määräävät tässä hetkessä sen miltä todellisuus tuntuu. Arvomme taas sen, mikä on elämän todellinen laatu. Jooga puolestaan voi toimia tässä terapeuttisena toimintatapana ja sen kautta voi oppia löytämään mielen ja tunnetilojen sekä kehon ja hengityksen yhteyden. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin omien arvojen kautta.

Kaikkea hyvää tähän hetkeen, voi hyvin!
Kirsi

Julkaistu

Aamuharjoituksesta energiaa päivään

Lähteminen aamuharjoitukseen on todellakin se haastavin vaihe. Miten mukava olisi tällaisena viileänä syysaamuna kääntää kylkeä, jäädä sänkyyn ja torkuttaa herätyskelloa muutama kerta, kun ei ole pakko vielä muuten nousta.

Meistä jokainen tunnistaa varmasti sen, että kun vaan pääsee lähtemään, menemään paikan päälle ja tekemään harjoituksen, niin sen jälkeen keho ja mieli kyllä kiittää. Omasta mielestäni erityisesti dynaamiset aamuharjoitukset ovat ihan parasta ja nautin siitä, että saan kehoon lämpöä joogaharjoituksen avulla ja mielen avoimeksi tulevaa päivää varten. Monesti vielä on niin, että pimeästä aamusta on ehtinyt tulla valoisa harjoituksen aikana ja omassa mielessään voi ajatella, että tehtyjen aurinkotervehdysten avulla on herättänyt myös auringon tuomaan meille valoa. Mikä ihana tunne onkaan katsoa ulos ja nähdä uuden päivän kirkastuneen!

Harjoituksen jälkeen on mukava palkita itsensä ja minä teen sen hyvällä kahvilla. Sitä nauttiessani annan vielä mielen levätä ja nautin hetkestä.  Onko sinulla jokin asia, jolla palkitset tai voisit palkita itsesi aamuharjoituksen jälkeen? Voisiko itsensä palkitsemisesta olla apua siihen, että aamuharjoitukseen olisi helpompaa lähteä?

Tutkimuksia aamuharjoittelusta on tehty todella monia ja yksi niistä esitellään Tom Rathin kirjoittamassa kirjassa Eat move sleep. Siinä kerrotaan muun muassa, että tunnin mittainen aamulla tehty dynaaminen harjoitus, tuo sinulle päivään energiaa niin, että sen vaikutus on jopa kaksitoista tuntia.

Positiivisen vaikutuksen lisäksi aamuharjoittelu parantaa keskittymis- ja päättelykykyä sekä alentaa myös verenpainetta. Tutkimusten mukaan aamuharjoittelu parantaa myös unen laatua huomattavasti enemmän kuin iltapäivällä tai illalla tehty harjoitus.

Sen lisäksi, että aamuharjoitus tuo sinulle päivään energiaa, joogaharjoitus tuo hengityksen ja liikkeen yhdistämisen avulla runsaasti myös muita hyötyjä. Liikkuvuuden, tasapainon ja voiman kehittämisen lisäksi jooga rauhoittaa ja tasapainottaa mieltä sekä parantaa ryhtiä ja opettaa hengittämään oikein. Jooga auttaa myös rentoutumaan ja parantaa mielialaa sekä pidentää jopa elinikää ja vähentää stressiä. Tutkimusten mukaan joogaharjoitus lisää kehossamme myös serotoniinin eritystä. Tämä hormoni vastaa siitä, että tunnemme itsemme iloiseksi. Jooga onkin todella monella tavalla keholle ja mielelle hyödyksi ja sen avulla voi saavuttaa kokonaisvaltaisen hyvän olon tunteen lisäksi myös entistä tasapainoisemman olon.

Kutsun sinut kokeilemaan joogaa aamuharjoituksen merkeissä Jooga ihan kaikille –tunneille Punavuoreen maanantaisin! Kokeilukerta on maksuton. Lisätiedot kirsi@energiaaarkeen.fi

Ihanaa syysviikkoa toivottaen,
Kirsi