Jotta rakentuu parempaa, pitää rikkoa vanhaa!

Oletko koskaan kokeillut yinjoogaa? Näin alkoi tänä aamuna Stronghold valmennusyritykseltä saamani sähköposti. Mielenkiinnolla jatkoin lukemista ja huomasin, että kirjoittajan ajatukset herättelivät minua ajattelemaan syvemmin yinjoogan taustaa.

Elämässämme on yiniä ja yangia. Yin ja Yang teoria on syntynyt vanhojen kiinalaisten filosofien parissa ja teoria määrittelee sitä, kuinka eri puolet liittyvät ja vaikuttavat toisiinsa. Millä tahansa asialla on etupuoli, on sillä myös takapuoli, kuten yö ja päivä sekä kylmä ja kuuma. Yinjooga on joogamuoto, jossa keskitytään viemään pois kehon ja mielen kireyksiä pitkäkestoisilla asennoilla. Perinteinen, Yangjooga puolestaan on dynaamista, enemmän lihaksiin pohjautuvaa joogaa. Molemmille näille harjoituksille on paikkansa, kuten yölle ja päivälle. Mitä kehomme milloinkin toivoo, sitä tulee kuunnella ja toteuttaa.

Yinharjoitusten rauhalliset ja pitkäkestoisset asanat venyttävät sidekudoksia ja avaavat kehoa. Asanoissa viivytään meditatiivisesti tarkkaillen niin omaa kehoa kuin mieltäkin. Harjoituksessa on vahvasti läsnä joogan määritelmä ”jooga on mielen liikkeiden pysäyttämistä” ja harjoituksen aikana tämän tunteen löytäminen sekä pysähtyminen itsensä äärelle on jo harjoitus sinänsä. Yinjoogassa kaikki asanat eivät ole aina niin miellyttäviä ja hyvin voi olla, että joudut itse haastamaan mieltäsi ja opettelemaan tämän harjoituksen kautta ihan vain olemisen taitoa.

Aamulla saamassani viestissä tunnusteltiin asiaa hyvin saman lailla ja kirjoitettiin, että yintreenin jälkeisenä päivänä tuntuu aina hyvältä, mutta heti harjoituksen jälkeen keho voi tuntua jopa hauraalta ja haavoittuvaiselta. Tämä tunne tulee kärjistetysti siitä, että hetkellisesti harjoituksessa sidekudokset ikään kuin vedetään auki normaalista, nykyinen rakenne hellästi ja hallitusti rikotaan, jota keho voi korjata itsensä paremmaksi.

Jos kehoa ei vahvista ja vetreytä, voi kohta olla huomaamattaan jäykkä ja heikko. Tämä sama koskee myös mieltämme. Oman mielen rauhoittaminen ja itselleen lempeästi puhuminen unohtuu helposti nykypäivän menossa. Jotta voimme sisäistää tietoisuutta, havaita ja ymmärtää itsemme lisäksi myös muita, se vaatii kokemuksien kautta oppimista ja monesti myös hauraana olemista. Ehkä myös rikkomaan ja jättämään taakse jotain aiempaa, jotta on mahdollista rakentaa uutta ja parempaa.

Valoa sunnuntaihin toivottaen,
Kirsi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *